ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan parlamentti kokoontuu tällä viikolla täysistuntoon Strasbourgiin. Viikon pääteema on EU:n ensi vuoden budjetti. Parlamentti antaa nyt oman näkemyksensä ja sen jälkeen alkavat neuvottelut jäsenmaiden kanssa. Budjetin hyväksyntä on moniportainen prosessi.

Esillä on myös EU:n pitkän aikavälin budjetin välitarkastelu. EU päättää monivuotisista rahoituskehyksistä seitsemäksi vuodeksi kerrallaan. Nykyinen kausi kattaa vuodet 2014 – 2020. Kausi on pitkä, joten puolivälissä on välitarkastelun paikka.

Euroopan komissio teki esityksensä syyskuussa ja haluaa kasvattaa budjettia. Perusteluna on pakolaiskriisi. Kriisin vaikutuksia ei osattu ennakoida muutama vuosi sitten. Pakolaiskriisin hallitsemiseksi tarvitaan rahaa. EU aikoo muun muassa tehostaa rajavalvontaa.

Komissio haluaa ohjelman, jolla rahoitettaisiin Afrikkaan suuntautuvia investointeja. EU tukisi Afrikan kehitystä. Tällä tavoin pyritään vaikuttamaan siihen, että niin moni afrikkalainen ei lähtisi etsimään parempaa elämää Euroopasta, vaan pystyisi jäämään kotiseudulleen.

Afrikassa on paljon nuoria ihmisiä, joilla on luontainen halu tehdä työtä ja edetä elämässään. Jos mahdollisuuksia ei löydy omasta kotimaasta, on suuri houkutus lähteä etsimään toimeentuloa muualta.

Pakolaiskriisi on rajat ylittävä ongelma, jonka ratkaisemiksi tarvitaan eurooppalaista yhteistyötä. On ymmärrettävää, että tarvitaan myös eurooppalaista rahoitusta.

Ei ole kuitenkaan hyväksyttävää, että komissio ei esitä EU:n budjettiin mitään säästöjä. Komissio vaatii tiukkuutta jäsenmailta, mutta esittää EU:n budjettiin ainoastaan lisäyksiä. Näin ei voi olla. Jos EU:n budjettia kasvatetaan yhtäältä, on mielestäni leikattava toisaalta.

EU:n on valmistauduttava budjettiremonttiin. Säästökohteiden etsiminen on tärkeää myös Britannian eron vuoksi. Britannia on EU:n toiseksi suurin nettomaksaja. Sen lähtö aiheuttaa suuren aukon budjettiin. En usko, että jäljelle jäävät jäsenmaat ovat valmiita maksamaan lisää.

Euroopan ilmapuntari näyttää aivan erilaiselta kuin kymmenen vuotta sitten. 2004 unioniin liittyi kymmenen uutta jäsentä. Ilmapiiri oli innostunut. EU:sta piti tulla maailman kilpailukykyisin alue.

Nyt tuuli on kääntynyt. Uusista jäsenistä ei puhuta. EU taistelee pitääkseen nykyiset jäsenensä. Brexitin pelätään herättävän halua eroon myös muissa jäsenmaissa.

Brexit toimii varoittavana esimerkkinä ja osoittaa, että EU:n on uudistuttava kokonaisuudessaan. Eurooppalaista yhteistyötä tarvitaan, mutta sen on oltava hyödyksi kaikille kansalaisille, ei vain yhteiskuntien eliitille. Brexit toteutui, koska britit eivät kokeneet EU:ta omakseen.

Brexitistä on otettava opiksi. Eurooppa tarvitsee kipeästi uudistumista. Sen voi aloittaa etsimällä säästökohteita ja purkamalla byrokratiaa.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies

Kirjoitus on julkaistu Ilkassa 25.10.2016