ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan unioni saarnaa mielellään ihmisoikeuksien puolesta eri puolilla maailmaa. Nyt EU:n on aika kääntää katseensa omalle takapihalle. Ei sekään niin kaunis ole.

Euroopan neuvosto arvostelee juuri julkaistussa selvityksessään EU:ta kovin sanoin. Neuvoston mielestä EU:n, EKP:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston EU:n jäsenmailta vaatimat toimet loukkaavat ihmisten taloudellisia ja sosiaalisia oikeuksia.

Ihmisoikeusvaltuutettu Nils Muiznieks sivaltaa: ”Monet Euroopan hallitukset ovat säästötoimissaan unohtaneet ihmisoikeusvelvoitteensa, erityisesti heikoimmassa asemassa olevien taloudelliset ja sosiaaliset oikeudet.”

Ihmisoikeusvaltuutetun mielestä julkisia menoja leikkaamalla ja veroja korottamalla ei ole päästy haluttuihin taloustavoitteisiin. Sen sijaan oikeus työntekoon ja riittävä elintaso ovat ottaneet askeleen taaksepäin.

On hyvä, että joku nostaa esiin myös perus- ja ihmisoikeudet. Sinänsä välttämättömien säästökuurien kääntöpuoli on karu.

Köyhyys on lisääntynyt Euroopassa. Myös kansalais- ja poliittisia oikeuksia on loukattu, koska jotkut hallitukset eivät ole lainkaan kuunnelleet kansalaisiaan säästötoimista päätettäessä.

EU:n suurin kriisi ei kosketa pankkeja, vaan tavallisia ihmisiä. Meillä on käsissämme sosiaalinen kriisi. Euroopassa on 25 miljoonaa työtöntä, joista nuoria on 7,5 miljoonaa. Työttömyysprosentti on jo pitkään ollut yli 20, paikoitellen jopa yli 50.

EU:n sanotaan olevan arvoyhteisö. Arvojen keskiössä on ihmisoikeuksien ja demokratian kunnioittaminen. Mutta miten komission ja troikan vaatimukset istuvat yksiin näiden julkilausuttujen ja perussopimuksiin kirjattujen arvojen kanssa?

Seuraavan komission työohjelmaan pitää kirjata tarkkaan tavoitteet sosiaalisen Euroopan vahvistamiseksi ja periaatteet, joista ei tingitä edes silloin, kun jäsenvaltiossa toteutetaan säästöjä. EU ei voi olla pelkkä pankkien ja pääomien unioni. Inhimillistä ulottuvuutta ei pidä unohtaa.

Eivät säästötoimet rikkaimpien kukkarossa tunnu. Ne tuntuvat ja näkyvät heikoimpien elämässä. Kun Suomen hallitus sorvaa päätöksiä rakennemuutoksen kourissa, ei pidä unohtaa lapsiperheitä, nuoria ja vanhuksia. Lasten ja nuorten laiminlyöminen maksavat yhteiskunnalle moninkertaisesti enemmän kuin heidän tukemisensa.

Euroopan unioni on hyväosaisten menestystarina. EU näyttäytyy usein etäiseltä, elitistiseltä ja epädemokraattiselta. Eikä tilannetta paranna se, että nyt eurovaalien alla julkisuutta hallitsevat spekulaatiot EU:n huippuviroista.

Kohtuuttomuus ja ahneus ovat Euroopan talous- ja sosiaalisen kriisin perimmäiset syyt. Ihmisoikeuksien kunnioittamisessa mitataan EU:n ja sen jäsenvaltioiden selkärangan kestävyys.

Anneli Jäätteenmäki

Euroopan parlamentin jäsen