EU ei saa höllentää antibioottipolitiikkaa
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat merkittävä uhka kansanterveydelle. EU:n alueella noin 25 tuhatta ihmistä menehtyy vuosittain superbakteerien aiheuttamiin sairauksiin. Tärkein syy vastustuskyvyn kasvulle on antibioottien liikakäyttö terveydenhuollossa ja karjataloudessa.
Nyt neuvotellaan EU:n eläinlääkeasetuksesta. Olen huolestunut neuvoston kannasta, joka muuttaisi eläinlääkkeiden käytön porrastusta.
Uusi esitys madaltaisi kynnystä toisessa jäsenvaltiossa hyväksytyn eläinlääkkeen käytölle myös Suomessa, jolloin antibioottien eurooppalainen kirjo voisi teoriassa tulla Suomeenkin.
Olen varma, että Suomessa näitäkin lääkkeitä käytettäisiin edelleen vastuullisesti ja ainoastaan tarpeeseen, mutta helpommin rajojen yli kulkevat lääkkeet tuskin vähentävät mikrobivastustuskyvyn ongelmaa ja lääkkeiden liikakäyttöä Euroopassa. EU:ssa suuret jäsenmaat Espanja, Italia, Ranska ovat merkittäviä antibioottien käyttäjämaita eläintuotannossa.
Tiukka suomalainen antibioottipolitiikka näkyy meillä vähäisenä vastustuskykyongelman esiintyvyytenä. Tätä ei saa vesittää EU-tasolla.
Aiemmin syksyllä Suomi allekirjoitti yhdessä Ruotsin, Hollannin, Tanskan ja Itävallan kanssa muille EU-maille vetoomuksen, jossa vaaditaan antibioottien ennaltaehkäisevän käytön rajoittamista koskemaan vain yksittäisiä eläimiä massalääkityksen sijaan.
Maailman terveysjärjestö WHO on nimennyt antibioottiresistenssin yhdeksi suurimmista uhista ihmiskunnalle ja eläimille, yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa.
Torjunnassa ei ole luvassa pikavoittoja. Tilanne paranee vain yhteistyöllä ja asian hyvällä käsittelyllä kaikilla tasoilla. Suomella on tuore mikrobilääkeresistenssin torjunnan kansallinen toimintaohjelma, joka ohjaa meitä vuoteen 2021 saakka.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen