Entä jos – ja mitä joka tapauksessa?
Irlannin hallituksen pyytäessä apua Euroopalta oli käynyt ilmeiseksi, että Irlannin olisi mahdoton selviytyä rahoituskriisistä ilman ulkopuolista apua. Tilanne on äärimmäisen vaikea Euroopan päättäjille.
Avoin maailma sitoo meidän kaikkien kohtalot yhteen. Yhdysvalloista alkanut finanssikriisi johti Suomessa 13,3 miljardin euron kansantuotteen menetykseen viime vuonna. Tämä tarkoitti lähes kuuden miljardin menetettyjä verotuloja ja hetkellisesti jopa 250 000 työtöntä suomalaista.
Mitä tapahtuu jos emme tee mitään?
Tarkkaa ennustetta ei kukaan osaa tai uskalla antaa. Varmaa kuitenkin on, että ennen pitkää Irlannin rahat loppuisivat kesken. Ajan voittamiseksi Irlanti voisi pyytää ja ehkä saadakin yksittäisiltä valtioilta lainaa. Nopeasti olisi kuitenkin edessä pudotus tuntemattomaan.
On esitetty arvioita, että ilman lainaa Irlannin kassavaje olisi Irlannin budjetin terveydenhuoltomenojen luokkaa. Monet irlantilaisista pankeista ajautuisivat konkurssiin, mikä puolestaan sekoittaisi pankkitoiminnan.
Pankkien ongelmat ja äkillinen valtion vyönkiristys painaisivat maan syvään lamaan useiksi vuosiksi. Palkkatasoa olisi laskettava. Myös muuttoaalto pois Irlannista erityisesti Englantiin ja USA:n olisi todennäköistä.
Irlannin epävarmuus leviäisi nopeasti muualle Eurooppaan. Vaarana olisi koko Euroopan lamaantuminen ikääntyväksi, maksukyvyttömyydestä kärsiväksi hitaan kasvun maanosaksi; vanhaksi mantereeksi sanan varsinaisessa merkityksessä.
Mitä tapahtuu jos annamme takuut?
Jos takuut annetaan, Irlanti saa lainaa hintaan, joka tarjoaa nousun mahdollisuuksia. Samalla Irlanti sitoutuisi tiukkaan talousohjelmaan, jolla pyrittäisiin varmistamaan Irlannin takaisinmaksukyky. Jos ohjelma on uskottava ja se toteutetaan, niin tien päässä on valoa.
Entä siirtyisivätkö valtion velkojen korkonousupaineet muihin maihin? Näin voi käydä. Voi hyvinkin olla, että pääoma hakee lainoilleen parempaa arvoa saamalla eurooppalaisen yhteisrintaman niitä tukemaan. Tässä ei kuitenkaan kannattane ottaa liian isoa kakkua purtavaksi, siinä voi käydä köpelösti. Kärsivällisyys loppuu jossain vaiheessa.
On myös mahdollista, että markkinat rauhoittuvat ilman sen kummempia konkursseja. Tärkeintä tuntuu olevan sen viestiminen, ettei jo olemassa oleviin lainoihin olla koskemassa. Tähän liittyvät epävarmuudet johtavat helposti pääoman pakoon ja korkojen nousuun.
Mitä olisi joka tapauksessa tehtävä?
On selvää, että kyse ei ole enää Kreikasta tai Irlannista vaan rahoitusmarkkinoiden toimivuudesta. Nykymeno ei voi jatkua. Rahoitusmarkkinoita on uudistettava yhteistoimin. Tässä unionilla on suuri rooli.
Markkinoiden pelisääntöjä ollaan uudistamassa lähtien pankkien vakavaraisuussäännöksistä, pankinjohtajien palkkioista tai johdannaismarkkinoiden tiukemmasta sääntelystä.
Nämä uudistukset olisi tullut tehdä aikaa sitten. Uskon kuitenkin, että tästäkin kriisistä Eurooppa nousee entistä vahvempana. Uuteen nousuun me tarvitsemme myös rahoitusmarkkinoita, mutta emme nykyisen kaltaisia. Uutta nousua enemmän tarvitsemme aitoa nousua. Aitoon nousuun tarvitsemme nykyistä vastuullisempia markkinoita.
Julkaistu YLE:n internetsivuilla 3.12.2010