Eläinlääkeasetus kansanterveyden turvaajana
Antibiooteille vastustuskykyiset bakteerit ovat merkittävä uhka kansanterveydelle. EU:n alueella noin 25 000 ihmistä menehtyy vuosittain niin kutsuttujen superbakteerien aiheuttamiin sairauksiin.
Ilman toimivia antibiootteja terveydenhuoltomme on suurissa vaikeuksissa. Normaalien infektioiden hoito muuttuu jopa mahdottomaksi ja rutiinioperaatioista tulee potilaille hengenvaarallisia.
Merkittävä tekijä mikrobilääkeresistenssin syntymisessä on eläimille syötettävillä antibiooteilla. Antibioottien liika- ja väärinkäyttö eläimillä johtaa vastustuskykyisten bakteerien kehittymiseen ja edistää niiden leviämistä. Vastustuskykyiset bakteerit kulkeutuvat elintarvikkeiden kautta myös ihmisiin.
Ympäristövaliokunnassa äänestettiin tänään komission eläinlääkeasetuksesta. Ryhmämme vaikuttamistyön ansiosta asetukseen on saatu monia nykytilannetta parantavia kirjauksia.
Asetuksen myötä kiellettäisiin muun muassa haitallinen käytäntö, jossa tuotantoeläimille syötetään rehun mukana antibiootteja tauteja ennaltaehkäisevässä mielessä. Jatkossa antibiootteja voisivat määrätä ainoastaan koulutetut eläinlääkärit diagnoosin perusteella.
Yksi merkittävä muutos on myös Euroopan laajuinen tietokanta, josta käy tarkasti ilmi eläimiin käytettyjen antibioottien laatu ja määrä. Tietokannan ansiosta antibioottien käyttöä pystytään seuraamaan ja valvomaan aiempaa tehokkaammin.
Suomi ja muut Pohjoismaat ovat olleet asiassa EU:n edelläkävijöitä. Suomessa ja Ruotsissa ei esimerkiksi lääkkeitä lisätä nykyisinkään rehun mukaan varmuuden vuoksi.
Bakteerien lääkevastustuskykyyn on kiinnitetty Suomessa huomiota jo 1950-luvun lopulta lähtien. Tämän vuoksi Suomen tilanne on hyvä.
Eläinlääkeasetuksella vaaditaan myös muilta EU-mailta toimia vakavan ilmiön hillitsemiseksi. Asetus ei vaaranna Suomen tiukkaa suhtautumista antibiootteihin, koska asetuksella määrätään ainoastaan sääntelyn vähimmäistaso.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies
Ympäristövaliokunnan jäsen