19
helmi
2016

Asedirektiivin epäkohdat

Sain sisämarkkinoista vastaavalta komissaari Elzbieta Bienkowskalta vastauksen esittämääni kysymykseen asedirektiivin uudistamisesta.

Vastaus oli mitäänsanomattomuudessaan valaiseva. Kysyin, miten komissio aikoo varmistaa, että uudistus kohdistuisi nimenomaan laittoman asekaupan, rikollisuuden ja  terrorismin estämiseen. Vastauksessa asia kierrettiin viittaamalla toiseen, laittoman asekaupan ja räjähteiden vastaiseen toimintasuunnitelmaan.

Asedirektiiviuudistuksen vaikutuksesta nimenomaan rikolliseen toimintaan ei annettu vastausta. Tämä menettely on sinänsä järkeenkäypä, sillä ehdotuksen osana kiellettäväksi esitetyillä puoliautomaattisilla automaattiaseita muistuttavilla aseilla ei ole juuri tehty rikoksia, eikä varsinkaan terroritekoja.

Julkistaessaan asedirektiiviehdotuksen marraskuun puolivälissä komissio viittasi juuri terrorismin ja laittoman asekaupan uhkaan ja tästä johtuvan aselainsäädännön uudistamisen tarpeeseen. Ristiriita komission uhkakuvien ja todellisuuden välillä on ilmeinen. Asiaa perusteltiin kestämättömillä perusteluilla. Euroopan parlamentin valiokuntakuulemisissa komission argumentit nykyisen kiellon tarpeellisuudesta on tehty tyhjiksi. Kieltoa vastustetaan laajasti yli puoluerajojen. Valtaosa esittelyvastuussa olevista europarlamentaarikoista on ilmaissut voimakasta kritiikkiä komission esitystä kohtaan.

Komission ehdotuksessa on toki hyviäkin puolia. Tarvitsemme tiukemmat Euroopan laajuiset säännöt esimerkiksi aseiden deaktivoinnille ja merkinnöille. Itä-Euroopasta ostettuja automaattiaseita on puutteellisten deaktivointisääntöjen vuoksi voitu palauttaa toimintakykyisiksi ja tehdä kaameita rikoksia. Tähän tarvitaan muutosta. Kyseessä on kuitenkin aivan eri asia kuin vastuullisten kansalaisten laillisesti omistamaan materiaaliin kajoaminen.

Parlamentissa työ komission ehdotuksen muuttamiseksi jatkuu. Kesäkuun loppuun mennessä valmistuu  parlamentin kannasta päävastuussa olevan sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietintö. Tällä hetkellä järjestetään asiantuntijakuulemisia ja mietintöluonnosta kirjoitetaan. Olen varovaisen optimistinen siitä, että esityksen suurimmat epäkohdat tulevat muuttumaan parlamentin käsittelyssä.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies