ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Uusi Euroopan parlamentti on aloittanut työnsä. Valiokuntapaikat on jaettu, ensimmäiset puheet pidetty.

Oma ykkösvaliokuntani on ympäristö-, kansanterveys- ja elintarvikkeiden turvallisuusvaliokunta, jossa olen varsinainen jäsen. Biotalous ja ruokaturvallisuus ovat asialistani kärkiteemoja.

Halusin valiokuntaan erityisesti siksi, että siellä käsitellään Suomen kannalta tärkeitä biotalouteen sekä ruokaturvallisuuteen liittyviä asioita. Biotalouden merkitys sekä Suomen että koko Euroopan kasvulle ja työllisyydelle on merkittävä.

Ympäristövaliokunta käsittelee nimensä mukaisesti myös isoja ympäristö- ja ilmastonmuutosasioita. Työsarkaa riittää.

Minut valittiin myös varajäseneksi budjettivaliokuntaan ja ulkoasiainvaliokuntaan sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alavaliokuntaan.

Uudessa parlamentissa on paljon uusia jäseniä. Vierustoverinikin ovat uusia. Toisella puolella istuu tsekkiläinen entinen diplomaatti, toisella puolella hollantilainen nuori viljelijä, Jan Huitema. Hänen tilallaan on 120 lehmää. Hänestä tuli maatalousvaliokunnan jäsen.

Kutsuin Huiteman heti Suomeen, ja hän lupasi tulla, kunhan ajasta sovitaan. Hän ei ole koskaan käynyt Suomessa. Ensimmäinen kysymys olikin, että kuinka kylmää pohjoisessa on.

Eurooppalainen yhteistyö on nyt tienhaarassa. Kun aloitin työt kymmenen vuotta sitten Euroopan parlamentissa, EU:hun liittyi 10 uutta jäsenmaata. Eurooppa vaikutti yhtenäiseltä, ei ollut enää itää ja länttä.

Silloin ajatus oli, ettei koskaan enää jakolinjoja. Nyt taas näyttää syntyvän uudelleen jyrkkiä jakoja. Pitäisi varjella Euroopan yhtenäisyyttä, mutta kehitys taitaakin mennä toiseen suuntaan.

Juuri pidetty huippukokous hyväksyi ajatuksen eritahtisesta eurooppalaisesta kehityksestä.  Se on iso juttu, paljon isompi kuin Jean-Claude Junckerin valinta komission puheenjohtajaksi.

Huippukokouksen päätös tarkoittaa, että euroaluetta aletaan kehittää entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Tahti kiihtyy eivätkä kaikki pysy mukana. Aika hiljaa ja valmistelematta tällainen iso asia hyväksyttiin.

Toinen tärkeä asia, joka liittyy edelliseen on Britannian asema Euroopassa.

Eroaako Britannia EU:sta vai ei? Britannia haluaa vähentää EU-tasolla päätettäviä asioita, mikä on ihan järkevä tavoite.

Suomen kauppa Britannian kanssa on vilkasta. Suomen etu on, että Britannia pysyy EU:n jäsenenä. Se lisää pohjoisen painoarvoa.

Venäjän ja EU:n tuleva yhteistyö on suuri kysymysmerkki. Tässä asiassa Suomen on oltava aktiivinen. Tämä jos mikä koskettaa Suomea.

EU-ilmapiiri on tänään aivan toinen kuin kymmenen vuotta sitten. Silloin vallitsi yhteistyön ilmapiiri. EU oli aktiivinen ja laajentui. Innostus oli korkealla.

Paljon on muuttunut kymmenessä vuodessa. Nyt EU-alue käpristelee veloissa ja jakaa jäsenmaita vuohiin ja lampaisiin. Into on vaihtunut epävarmuuteen.

Eurovaaleista tuli selvä viesti. Äänestäjät kaipaavat muutosta EU:n toimintaan. Jos EU ei pysty vastaamaan ihmisten toiveisiin, edessä on levottomia aikoja.

Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 4. heinäkuuta 2014