ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Brysselissä keskusteltiin viime viikolla arktisesta yhteistyöstä. Suomen EU-edustusto kokosi yhteen Brysselin arktisten asioiden kanssa työskentelevät tahot. Huone oli täynnä asialle vihkiytyneitä.

Euroopan parlamentti tekee kevään aikana aloitteestani päätöslauselman EU:n arktisen politiikan suuntaviivoista. Aihe on ajankohtainen, sillä EU:n ulkoministerit käsittelevät aihetta toukokuun kokouksessaan.

Olen pyrkinyt teroittamaan Brysselin EU-vaikuttajille, että EU:n ei pidä mennä arktiselle alueella kertomaan miten ihmisten pitää elää arkeaan. Unionin tulee päinvastoin kuunnella herkällä korvalla alueen asukkaiden tuntoja. Ihmislähtöisyyden on oltava kaiken toiminnan perusperiaate.

Lappi ja arktinen alue ei voi olla pelkkä monikansallisten yritysten temmellyskenttä. Elinkeinopolitiikan pitää kunnioittaa paikallisia asukkaita ja ympäristöä. Alueen pk-yrityksistä useat ovat matkailuyrityksiä, joiden toiminta perustuu luontoarvoihin.

Mutta tarvitaan pohjoisille alueille myös teollisuutta. Monipuolinen elinkeinorakenne ja työpaikat ovat Lapin menestyksen avain. Elinkeinojen kehittymiselle toimivat kulkuyhteydet, myös lentoteitse, ovat elinehto.

Alueelle tarvitaan myös uutta infrastruktuuria. Jäämeren rata tekisi Lapista arktisen alueen solmukohdan.

Suomen arktinen tietotaito on hyvin laaja-alaista. Huomionarvoista on, että Venäjä on suomalaisen arktisen energiateknologian päämarkkina-alue.

Suomi voi vaikuttaa myös siihen, että arktinen öljynporaus on kestävää. Suomessa on jo nyt kehitetty ympäristöteknologiaa, jolla öljyä voidaan onnettomuuden sattuessa kerätä jääolosuhteissa.

Ilmastonmuutosta ei kuitenkaan pysäytetä sillä, että öljynporaus arktisella alueella kiellettäisiin. Muutosta voidaan hidastaa vain, jos fossiilisista polttoaineista siirrytään vähitellen uusiutuvan energian käyttöön.

Tätä kehityskulkua Suomenkin on syytä tukea, mutta tavoitteiden menestyksekäs eteenpäin vieminen edellyttää globaaleja päätöksiä. Mukaan talkoisiin pitää saada EU:n lisäksi Yhdysvallat, Kiina ja Venäjä.

EU:ta on syytetty ymmärtämättömyydestä arktisissa asioissa. Tilanteen korjaamiseksi komissio esitti vuonna 2008 EU:n arktisen tietokeskuksen perustamista. Lapin yliopiston Arktinen keskus tarttui ideaan ja on vienyt sitä tarmokkaasti eteenpäin.

Esitin vuonna 2012 EU:n budjettiin miljoona euroa tietokeskushankkeen selvittämiseksi. Sain esitykselleni parlamentin ja neuvoston tuen ja nyt Lapin yliopisto verkostoineen tekee selvitystä keskuksen perustamiseksi.

Komissio on mukana Lapin yliopiston hankkeessa, mutta ei ole vielä tehnyt päätöstä keskuksen perustamisesta, joskin lämpenemistä ajatukselle on havaittavissa. Suomi on luonteva paikka EU:n Arktisen tietokeskuksen sijaintipaikaksi.

Jatkan työtä Brysselissä sen puolesta, että keskus perustetaan Rovaniemelle.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen