Äitien asemaa tulee parantaa
Suomessa on keskusteltu viime aikoina ns. raskaussuojeludirektiivistä. Sen tarkoituksena on parantaa synnyttäneiden äitien asemaa. Itse kannatan äitien aseman parantamista.
Jos parlamentin tasa-arvovaliokunnan ehdotus hyväksytään, niin se takaisi 20 viikon palkallisen äitiysloman kaikille äideille. Tällä hetkellä työehtosopimuksissa on tyypillisesti sovittu palkkaa vastaavasta korvauksesta kolmen kuukauden ajalta.
Kuitenkin esimerkiksi siivoojia koskevassa työehtosopimuksessa työtekijän tulee olla töissä yhtäjaksoisesti vähintään vuoden ennen kuin äiti saa kolmen kuukauden palkan äitiysvapaan ajalta. Tämä vaikeuttaa pätkätyöläisen tilannetta.
Toinen ongelma on se, että kaikissa työehtosopimuksissa ei sovita kolmen kuukauden korvauksesta. Kaikilla aloilla ei edes ole työehtosopimusta. Direktiivi edistäisi äitien tasa-arvoa, koska se takaisi kaikille vähintään 20 viikon palkallisen äitiysloman.
Suomessa direktiivi on aiheuttanut vastustusta, koska se lisäisi työnantajien kustannuksia nykyiseen järjestelmään verrattuna. Kysymys on myös siitä, mihin haluamme rahamme laittaa?
Suomi, kuten suuri osa muusta Euroopasta, vanhenee. Hyvä kysymys onkin, kuka maksaa tulevat eläkkeemme? Niiden maksajiksi tarvitsemme uusia sukupolvia. Jos tämä direktiivi lisää syntyvyyttä, niin se on hyvinkin kustannusten arvoinen.
Tuntuu myös kummalliselta, että työntekijöille voidaan maksaa lomaltapaluurahaa ja saunalisiä, mutta ei palkkaa 20 viikon äitiysloman ajalta.
Tällä hetkellä naisvaltaiset alat kantavat päävastuun äitiyslomien kustannusten maksusta. Usein tuodaankin esiin äitien pelko työllistymisen vaikeutumisesta, jos äitiysloma pitenee.
Akava on vaatinut, että perhevapaajärjestelmä uudistetaan. Akava on esittänyt 6+6+6-mallia, jossa kummallakin vanhemmalla on yksilöllinen kuuden kuukauden mittainen perhevapaajakso ja yksi kuuden kuukauden jakso on vanhempien vapaasti valittavissa. Tämä vaatimus ei ole ristiriidassa direktiivin kanssa.
Myös miesvaltaisten alojen pitää osallistua äitiysloman kustannusten jakoon. Vastuun tulee olla yhteinen. Tätä asiaa on Suomessa valmisteltu 30 vuotta, mutta valmista ei ole vielä tullut. Työnantajia ei voi syyttää naisten syrjimisestä, jos vika on lainsäädännössä.
Mahdollinen lainmuutos ei vaikuttaisi vain meihin vaan koko Eurooppaan. Lainmuutos parantaisi äitien asemaa koko Euroopan unionin alueella.
Pohjoismaat ovat halunneet pitää itseään äitiyteen liittyvissä kysymyksissä mallimaina. Haluammeko todella astua poikkiteloin, kun raskaana olevien asemaa parannetaan EU:ssa?
Julkaistu Suomenmaassa 24.9.2010