10
helmi
2017

Nyt on aika vaikuttaa EU:n maata­lous­po­li­tiik­kaan

Euroopan komissio avasi sivuillaan viime viikolla kyse­ly­lo­mak­keen, jonka avulla kerätään kansalaisten ja järjestöjen mielipiteitä maata­lous­po­li­tiikan uudistamiseen. Nyt meillä jokaisella on vaikuttamisen paikka.

Komissio yrittää siivota maata­lous­tu­kiin liittyvää byrok­ra­ti­a­vii­dakkoa. Tähän se tarvitsee viljelijöiden ja järjestöjen apua. Tietoja kerätään toukokuuhun asti. On tärkeää, että mahdol­li­simman moni suomalainen toimija kertoo mielipiteensä.

Maata­lous­po­li­tiikka on yksi EU:n tärkeimmistä prio­ri­tee­teista. Vuonna 2014 maata­lous­po­li­tiikka käsitti 39 prosenttia koko EU:n budjetista. Maata­lous­po­li­tiikan saralla viedään eteenpäin ja toteutetaan monia EU:lle tärkeitä asioita, kuten ilmastotoimia.

Euroopan parlamentin vaalikausi on tullut puoliväliin. Käytännössä se tarkoittaa, että pikkuhiljaa katseet parlamentissa, jäsenmaiden neuvostossa ja komissiossa kääntyvät tulevan valmisteluun. Tästä on kyse myös nyt avatussa kyselyssä.

EU:n vuotuista budjettia jopa suurempi merkitys on niin sanotulla moni­vuo­ti­sella rahoi­tus­ke­hyk­sellä. Nykyinen seit­se­män­vuo­tinen kehyskausi päättyy vuoteen 2020. Uuden kehyksen valmistelu on alkamassa, ja sen kautta vaikutetaan voimakkaasti EU:n asialistaan ja tavoitteisiin tulevina vuosina.

Tässä työssä meidän suomalaisten on oltava hereillä niin maata­lous­po­li­tii­kassa kuin muillakin aloilla.

Suuren kysymyksen valmistelun ylle luo myös brexit.

Iso-Britannia on yksi EU:n suurimmista rahoittajista. Ison maksajan poistuessa on säästöjä löydyttävä. Tämä on myös netto­mak­sa­jiin lukeutuvan Suomen etu.

EU:n budjettia on uudistettava rohkeasti. Esimerkiksi kohee­si­o­po­li­tiikan mielekkyyttä on tarkasteltava. Onko tukia järkevää kierrättää Brysselin byrok­ra­ti­a­ko­neen kautta, kun kansallisesti voitaisiin löytää tehokkaampia ratkaisuja?

Tällä hetkellä kohee­si­o­po­li­tiikka on tulonsiirtoa suomalaisilta Itä-Eurooppaan.

EU:n budjetista on rahoitettava hankkeita, jotka luovat selkeää euroop­pa­laista lisäarvoa. Siis joilla saavutetaan asioita, joita ei kansallisesti voida saavuttaa.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 10.2.2017

Linkki komission kyselyyn