Ähtäri sai pörröisiä diplomaatteja
Kauan odotetut vieraat saapuivat viime viikolla Ähtäriin. Koko Suomi seurasi pandojen matkaa Kiinasta uuteen kotipaikkaan ja Ähtärissä järjestettiin suuret tervetuliaisjuhlat.
Minustakin on tullut pandafani, vaikka en ole koskaan nähnyt pandaa livenä. Mahdollisuus olisi ollut.
Belgialaisessa Pairi Daizan eläinpuistossa on kolme jättilaispandaa. Ne asustavat siis noin 50 kilometrin päässä Brysselistä ja työpaikastani Euroopan parlamentista.
Ensi kesänä ajattelin korjata puutteen ja käydä Ähtärissä tapaamassa Lumia ja Pyryä. Täytyyhän ne nähdä.
Pandat eivät ole kuitenkaan pelkkiä herttaisia eläimiä. Pandat ovat maailmanpolitiikan ykköskarhuja.
Kiinalle pandat ovat diplomatian välineitä. Kiina lainaa pandoja maihin, joihin se haluaa pitää yllä hyviä suhteita. Suomi ja Ähtäri ovat ainutlaatuisessa seurassa.
Ne ovat tärkeä osa Kiinan vaikuttamista ja niin sanottua pehmeää politiikkaa.
Maailmanlaajuisesti tunnetuksi pandadiplomatia tuli, kun Kiina lahjoitti Yhdysvalloille kaksi pandaa presidentti Nixonin vierailun jälkeen vuonna 1972. Nykyisin pandoja ei enää lahjoiteta, vaan ne vuokrataan miljoonan euron vuosivuokralla.
Presidentti Donald Trump vieraili viime marraskuussa Kiinassa, mutta ainakaan julkisuudessa ei ole ollut puhetta, että USA olisi saamassa uusia pandoja.
Presidentin puoliso Melania Trump kävi kyllä katsomassa pandoja vierailun yhteydessä.
Viime viikolla Euroopan parlamentti kokoontui Ranskan Strasbourgissa. Ranskan tv-uutisten yksi ykkösaihe oli Ranskaan vuonna 2012 tulleille pandoille syntyneen pennun ensiesiintyminen.
Ranskan piti saada nykyiset pandansa jo paljon aikaisemmin, mutta Kiina ei pitänyt siitä, että ex-presidentti Nicolas Sarkozyn puoliso tapasi Tiibetin hengellisen johtajan Dalai-Laman. Tapaamisen seurauksena pandoja ei lähetetty Ranskaan.
Pandoja vastaanottaneita maita on aika ajoin kritisoitu liian lepsusta suhtautumisesta Kiinan ihmisoikeustilanteeseen.
Sellainen suhde ei ole tasaveroisten kumppaneiden suhde.
Suomen kannalta en ole asiasta huolestunut. Meitä ei hiljennetä pandojen herttaisilla katseilla.
Suomi uskaltaa jatkossakin silitellä pandoja myös vastakarvaan, kun aihetta on.
Kiina ajaa etujaan pandojen ohella sijoituksilla eli rahalla. Kiinalaisten suorat sijoitukset Eurooppaan ovat kasvaneet huimasti. Suomessakin on vireillä merkittäviä kiinalaisten rahoittamia hankkeita.
Kiinan vaikutusvalta kasvaa maailmalla ja myös Suomessa.
Pandat ovat Ähtärille tärkeitä. Niiden tuloon on satsattu rahaa ja niistä odotetaan vetonauloja ja alueen matkailuvaltteja.
Täytyy toivoa, että Lumi ja Pyry kotiutuvat hyvin ja saavat paljon vierailijoita, myös naapurimaista.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Kirjoitus on julkaistu Ilkka-lehdessä 23.1.2018