ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan parlamentin täysistunnossa todistettiin tällä viikolla historiallista tapahtumaa. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande puhuivat yhdessä parlamentille.

Edellisen kerran Saksan ja Ranskan johtajien yhteisesiintyminen parlamentissa nähtiin vuonna 1989 muutamia päiviä Berliinin muurin murtumisen jälkeen.
Saksojen yhdistymisestä tuli juuri kuluneeksi tasavuosia. Puheissaan Merkel ja Hollande korostivatkin Euroopan yhtenäisyyden tärkeyttä kriisien keskellä.

Yhtenäisyyden myönteiset puolet, rauha ja vakaus, on hyvä muistaa päivittäisen kuohunnan keskellä. Sotaisesta maanosastamme on tullut maanosa, josta tullaan etsimään turvaa konfliktien keskeltä.

Viime viikkoina parlamenttia ja erityisesti ympäristövaliokuntaa on puhuttanut Volkswagenin päästöhuijausten paljastumisesta alkanut skandaali.

On vahvoja epäilyksiä, että muutkin autonvalmistajat ovat huijanneet päästömittauksia moottoreihin asennettujen ohjelmistojen avulla.

Huijauksen mittakaava on ollut räikeä. Laboratoriotesteissä on saavutettu mallikkaita lukuja, kun todellisuudessa typpipäästöjä on tien päällä tullut jopa nelikymmenkertaisesti.

Autonvalmistajat ovat pettäneet miljoonia kuluttajia. Huijausohjelmistolla varustettuja autoja on myyty Yhdysvaltojen lisäksi Eurooppaan, myös Suomeen.

Kuluttaja-asiamies Päivi Hentunen on arvioinut, että VW-huijaus voi poikia jopa Suomen oikeushistorian ensimmäisen ryhmäkanteen. Yhtiötä vastaan tullaan käymään oikeutta vielä pitkään. Huijaus ei kannattanut.

Autonvalmistajat eivät ole yksin syyllisiä luottamuksen romuttumiseen. Syyttävä sormi osoittaa myös kohti puutteellista valvontaa. Mittausten ongelmia on katsottu Euroopassa läpi sormien, vaikka tulosten manipulointi on ollut kiellettyä jo vuosikausia.

Euroopan komissio ja kansalliset viranomaiset ovat tienneet tai ainakin epäilleet, että testien tulokset eivät vastaa todellisia päästöjä.

Parlamentti on useaan otteeseen vaatinut todellisten päästöjen mittaamista. Käytännössä mitään ei ole tapahtunut. Nyt komissiolta vaaditaan vastauksia.

Euroopan talousveturin Saksan silmäterä, autoteollisuus, on vedättänyt eurooppalaisia. Nyt me kaikki maksamme laskun.

Tilanne tuo mieleen talouskriisin ja Kreikan. Köyhien kreikkalaisten riepottelu tuntuu kohtuuttomalta, kun sitä vertaa Saksan ja koko eurooppalaisen autoteollisuuden saamaan erityiskohteluun.

Päästöjen valvonta ei ole yhdentekevää. Kyse on ihmisten terveydestä.

Terveysvaikutukset eivät ole pelkkää pelottelua ja sanahelinää. Typpipäästöt pilaavat hengittämäämme ilmaa ja terveyttämme salakavalasti. Niiden tiedetään aiheuttavan ainakin syöpää ja astmaa.

Me suomalaiset saamme nauttia kotimaassamme hyvästä ilmanlaadusta. Emme voi kuitenkaan ulkoistaa ongelmaa muille maille.

Päästöjen vaikutukset ovat globaaleja. Suomikaan ei säästy ympäristöhaittojen vakavilta vaikutuksilta ikuisesti. Ympäristösopimuksien noudattamisen on oltava uskottavaa ja tehokasta.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 9.10.2015