ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Veronmaksajina me kaikki osallistumme terveyspalvelujen rahoittamiseen, mutta vielä tärkeämpää on omaisten, ystävien ja sukulaisten rooli hoitotyössä. Liityin hiljattain Euroopan parlamentissa toimivaan omaishoitaja-asioita käsittelevään epäviralliseen ryhmään. Tarkoituksenamme on pureutua kaikkiin omaishoitajia koskettaviin kysymyksiin. Muistisairauksien hoito ja ennaltaehkäisy ovat vahvasti mukana.

Samaa työtä teemme Alzheimer Alliance -ryhmässä, johon kuuluu tällä hetkellä reilut neljäkymmentä meppiä. Haluamme antaa selvän poliittisen signaalin sille, että Alzheimerin taudin ennaltaehkäisyssä ja hoidossa eurooppalainen yhteistyö on ensiarvoisen tärkeätä.

Eurooppa vanhenee vauhdilla. Tätä mantraa on julistettu juhlapuheissa jo pitkään, mutta puhujilta jää monesti ajattelematta, mitä se käytännössä tarkoittaa. Puheissa vilahtelevat kyllä huoltosuhteen heikentyminen, kilpailukyky ja eläkeiän nosto, mutta harvemmin hyvä hoito ja omaishoitajien jaksaminen.

Onneksi asiaan on tulossa muutosta. Yleensä terveydenhoitoon liittyvät asiat eivät ole olleet erityisen korkealla valtionpäämiesten EU-linjauksissa. Piristävän poikkeuksen tekee presidentti Sarkozyn johtama Ranska, jolla on vuoteen 2012 ulottuva miljardiluokan kansallinen ohjelma. Sen avulla pyritään integroimaan Alzheimerin taudin tutkimus, hoito ja tuki. Sarkozy nosti taudin hoidon yhdeksi Ranskan puheenjohtajuuskauden pääpainopisteistä ja hän ansaitsee siitä täyden tunnustuksen.

Muistisairauksiin, kuten Alzheimerin tautiin ja dementiaan, sairastuneiden määrä nousee vääjäämättä. Koko Euroopassa niistä kärsii noin 7,3 miljoonaa ihmistä ja luvun odotetaan kaksinkertaistuvan vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi sairaudet vaikuttavat kymmeniin miljooniin ihmisiin.

Sitoutumista tutkimukseen helpottaa se tieto, että dementiasairauksista aiheutuneet kustannukset olivat 130 miljardia euroa vuonna 2005. Jokaista sairastunutta kohden laskettuna kustannus oli siis noin 21 000 euroa vuodessa. On kaikkien osapuolten etu, jos kustannuksia saadaan parempien hoitomuotojen kehittämisen myötä laskettua.

EU:ssa tapahtuu tällä hetkellä paljon ikääntyvien ihmisten sairauksien tutkimuksen saralla. Heinäkuussa 2009 julkaistiin komission tiedonanto, jossa käydään läpi EU:n painopisteet ja käytännön toimet. Erityisesti pyritään koordinoimaan tutkimustyötä, jotta jäsenvaltiot eivät tuhlaisi julkista rahaa päällekkäiseen tutkimukseen. Talouskriisin runnellessa EU-maita pitkäaikaisiin ja kalliisiin tutkimusohjelmiin sitoutuminen vaatii lujaa poliittista tahtoa.

Parlamentti hyväksyi viime marraskuussa julkilausuman, jossa tuetaan hermoston rappeutumissairauksien torjuntaa yhteisvoimin. Parlamentti korosti, että voimavarat on suunnattava tutkimukseen, eikä uuden byrokratian luomiseen ja ylläpitoon.

Julkaistu Alzheimer-yhdistyksen lehdessä 10.5.2010