Vanhemmuus on kansakunnan voima
Euroopan parlamentti on lähettänyt Suomen hallitukselle viestin: Tärkeintä on investoida ihmisiin. Se on eurooppalaista pitkäjänteistä ja kestävää kehitystä. Kukapa olisi eri mieltä?
Äänestäessään raskaussuojadirektiivin hyväksymisen puolesta Euroopan parlamentti osoitti ottavansa tosissaan väestön vanhenemisen ja syntyvyyden laskun mukanaan tuovat ongelmat eurooppalaiselle talouskasvulle. Parlamentti osoitti poliittista tahtoa vaikeassa asiassa. Miesten ja naisten tasa-arvo työmarkkinoilla ei tällä kertaa jäänyt vain juhlapuheiden tasolle.
Yleiseurooppalainen mahdollisuus pitää 20 viikon palkallinen äitiysvapaa ja irtisanomisen suoja töihin palatessa tarkoittavat sitä, ettei eurooppalaisten naisten tarvitse jättäytyä pois työmarkkinoilta äitiyden takia. Direktiivin vastustajat tosin vetoavat samaan. Siitä jäljempänä.
Suomessa direktiivi tarkoittaa kahden ja puolen viikon pidennystä nykyiseen 17,5 viikon äitiysvapaaseen ja sitä, että jokainen palkkatyötä tekevä äiti saa tältä ajalta täyden palkan, riippumatta alansa työehtosopimuksesta. Muutos on radikaali: Euroopan parlamentti haluaa myös suomalaiset äidit keskenään tasa-arvoiseen asemaan. Parannus on huima, etenkin pätkätyöläisille.
Direktiivi ei tuo myönteistä kehitystä yrittäjien, opiskelijoiden tai työmarkkinoiden ulkopuolella olevien äitiysetuuksiin. Näihin uudistuksiin tarttuminen on kansallinen tehtävä. Suomi päättää myös itse, miten vanhempainvapaaseen ja minimiäitiysvapaan ja isyysvapaan ylittävät etuudet järjestetään ja niihin liittyvät kustannukset maksetaan ja jaetaan.
Vanhemmuuden kustannukset on jaettava isien ja äitien työnantajien kesken. Asiasta on keskusteltu ja sitä on periaatteessa kannatettu 1970-luvulta saakka. Tuolloin vasta-argumenttina oli laskukoneiden kehittymättömyys. Siihen ei enää nykyään voida vedota.
Pitäisikö valtion ottaa jatkossa vanhempainvapaan kustannuksista suurempi vastuu? Yhteiskunta osallistuu koulutuksen, vanhustenhoidon ja päivähoidon kustannuksiin, miksei myös lapsen syntymästä aiheutuvaan taloudelliseen rasitukseen? Se olisi merkittävä investointituki työelämän tarpeisiin ja samalla suora investointi ihmiseen.
Direktiivin vastustajat ovat huolissaan naisten asemasta työmarkkinoilla. Parempien etujen nähdään heikentävän erityisesti nuorten naisten työllistymistä. Tämä ongelma on ollut olemassa jo pitkään. Sen takia on hienoa, että naisten syrjintä työhönottotilanteissa on nyt laajasti tunnistettu ja tunnustettu asia.
Naisten syrjintä työmarkkinoilla johtuu suureksi osaksi siitä, että vanhempainvapaan kustannukset ovat kaatuneet naisten työnantajien niskaan. Ihmettelemmekin naisvaltaisten alojen työnantajien hampaattomuutta nousta asiassa barrikadeille. Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) on puolestaan onnistunut lobbaamaan kielteisen linjansa jopa työministeri Anni Sinnemäen kantoihin.
Työelämän tasa-arvo ja globaalisti varteenotettava taloudellinen kilpailukyky saavutetaan sekä naisen että miehen logiikalla tarkasteltuna niin, että turvataan naisten ja miesten osallisuus työmarkkinoilla sekä mahdollisuus perheeseen. Siihen hyväksytty raskaussuojadirektiivikin tähtää. Kaverikseen se tarvitsee vanhemmuuden kustannusten jakamisen isien ja äitien työnantajien kesken. Jos Euroopan unionin ministerineuvosto ei hyväksy direktiiviä, jäämme taas kauemmaksi molemmista tavoitteista.
Mainittakoon vielä, että raskaussuojadirektiivi hyödyttää erityisesti Suomen elinkeinoelämää, koska se harmonisoi eurooppalaisia järjestelyjä. Näin osa maista ei saa kilpailuetua huonommilla etuuksilla. Suurempi syntyvyys myös parantaa talouskasvua korkean tulotason maissa.
Raskaussuojadirektiivi ja vanhemmuuden kustannusten jakaminen työnantajien kesken ovat sekä periaatteessa että käytännössä kannatettavia asioita. Niiden saavuttamiseksi on tehtävä rohkeita päätöksiä.
Julkaistu Helsingin Sanomissa 28.10.2010
Teksti on kirjoitettu yhdessä Keskustanaisten pääsihteeri Kristiina Ruuskasen kanssa.