Vallattomien vastarintaliike
Suomen kesä on juuri nyt parhaimmillaan. Luonto kukoistaa ja kesätapahtumia on lähes joka niemessä ja notkelmassa. Suomen maaseutu näyttää jälleen kerran voimansa. On menossa vallattomien vastarintaliike.
Suomen kansa sysäsi keskustan eduskuntavaaleissa vallattomien puolueiden joukkoon. Kannatus meni, lamaannus iski. Ymmärrettävän hiljaiselon ja tuumaustauon jälkeen on ryhdistäytymisen paikka. Keskustan on otettava paikkansa vallattomien vastarintaliikkeen kärjessä
Huoli keskustan tilasta on suuri. Saatamme elää Suomen poliittisessa historiassa todellisia murroksen aikoja. Jääkö keskusta pitkäksi aikaa, ehkä pysyvästi, pieneksi tai keskisuureksi puolueeksi vai nouseeko puolue vielä taistelemaan suurimman puolueen asemasta.
Ratkaisut ovat pitkälti omissa käsissämme eikä äänestäjien luottamus palaudu muita syyttelemällä. On kuunneltava uskollisten kannattajien ääntä. On mentävä kansan pariin. Keskustalta vaaditaan nyt sekä johtajuutta että ihmisten äänen kuulemista.
Paniikkiratkaisuja on syytä välttää. Ei menetetty luottamus palaudu yhdessä yössä. Työ on pitkäjänteistä ja kovaa. Puolueen johtohenkilöiden ristiriitaiset lausunnot keskeisistä asioista luovat sekavan kuvan keskustan tilasta. Puoluejohdon on otettava aloite omiin käsiinsä.
Keskustan asiat huolettavat meitä täällä Brysselissäkin, vaikka tällä viikolla olemme vielä tehneet töitä europarlamentissa ennen kuin loma alkaa. Yksi viikon teemoista on ollut Itämeri, jonka tilasta parlamentin budjettivaliokunta järjesti kuulemisen. Suomestakin oli osanottajia.
Europarlamentti käsittelee Itämeri-asioita jatkuvasti. Alueen asioihin keskittynyt työryhmä kokoontuu kuukausittain. Kokoukset ovat olleet hyödyllisiä erityisesti tietojen ja näkemysten vaihtamisen kannalta.
Tämän viikon kuulemisessa oltiin tuskastuneita EU-byrokratiaan. Itämeren tilan kohentamisen eteen on tehty paljon työtä ja suunnitelmia. Paljon on kuitenkin vielä tekemättä. Itämeren vesimassa vaihtuu hitaasti. Täydellinen vedenvaihto kestää 25 – 30 vuotta.
Venäjää lukuun ottamatta kaikki Itämeren rantavaltiot kuuluvat Euroopan unioniin. Täten EU:n lainsäädännöllä on suuri merkitys Itämeren suojelulle.
EU on myös osapuoli monissa kansainvälisissä ympäristösopimuksissa. Ne sitovat Suomea ja muita jäsenmaita.
EU:n Itämeri-strategia hyväksyttiin kesällä 2009. Europarlamentti oli sitä omalta osaltaan suunnittelemassa. Parlamentti on myöhemminkin ottanut kantaa strategian toimeenpanoon.
Itämeri-strategian tavoitteena on puhdas Itämeri ja taloudellisesti menestyvä Itämeren alue. Valitettavasti sen toimeenpano on edennyt aivan liian hitaasti.
Itämeren alueelle on monenlaista EU-rahoitusta saatavilla. Yksittäiset Itämerijärjestöt hakevat rahoituksensa yleensä kuitenkin mieluummin muualta. EU-rahoitus on liian monimutkaista, byrokraattista ja aikaa vievää, jälleen kerran.
On hyvä, että Elävä Itämeri -säätiön hallituksen puheenjohtaja, vanha tuttu, Ilkka Herlin on perustanut Itämeripuolueen. Sen tarkoituksena on koota kansanedustajat yli puoluerajojen yhteisten Itämeri-tavoitteiden taakse. Tällä hetkellä siihen kuuluu 32 kansanedustajaa eri puolueista. Toivottavasti lisää kansanedustajia liittyy mukaan.
Itämeren pelastaminen on kiireellinen asia ja meidän suomalaisten kannalta olennaisen tärkeä. Tämä työ on todella pitkäjänteistä eikä sen loppua näy.
Julkaistu Suomenmaassa 20.7.2011