10
joulu
2014

Unohtuuko normitalkoissa ihminen

EU on hyvä monessa asiassa, mutta erityisen hyvä se on pyörän uudelleen keksimisessä.

Euroopan komissio aloitti pari vuotta sitten normienpurkutalkoot, jotka Brysselissä tunnetaan nimellä REFIT. Europarlamentaarikkona höristin heti korviani. Kuulosti kovin tutulta. Muistin, etteivät REFIT-talkoot ole unionin ensimmäinen yritys purkaa niin sanottua turhaa sääntelyä. Yritetty on aikaisemminkin.

Jo vuonna 2002 komissio lanseerasi paremman sääntelyn ohjelman. Neljä vuotta myöhemmin komissio esitteli toimintaohjelman yritysten toimintaa haittaavien asetusten ja direktiivien vähentämiseksi.

Toimintaohjelman seurauksena lanseerattiin fiksun sääntelyn ohjelma vuonna 2010. Johtotähtenä oli yritysten toimintaympäristön parantaminen. 2012 olikin jo REFIT:n vuoro. Myös REFIT:n tarkoitus on vähentää yrityksiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa.

Aika monta yritystä 12 vuoden aikana. Auttamattakin mieleen nousee kysymys: onko hallinnollisesta taakasta tullut EU:lle hallinnollinen taakka?

Paljon on rahaa ja työtunteja poltettu paremman sääntelyn puolesta. Mutta onko sääntely parantunut? Riippuu keneltä kysytään. Ainakin työsuojelun saralla on vielä tehtävää.

Kansainvälisen työjärjestön ILO:n mukaan EU:ssa todetaan vuosittain noin 150 000 kuolemaan johtanutta työperäistä sairaustapausta. Merkittävin kuolinsyy on syöpä. Lähes puolet kaikista työperäisistä kuolemantapauksista juontuu kemikaaleista.

Komission mukaan työntekijät pitävät stressiä suurimpana työhön liittyvänä riskitekijänä. Toisena listalla on työergonomia. On tärkeää, että riskitekijät tunnistetaan ja EU:n lainsäädäntö pysyy kehityksessä mukana.

EU:n työergonomiadirektiivi on ollut valmisteilla viisi vuotta. Komissio ilmoitti hiljattain, ettei se vie asiaa eteenpäin, koska pitää työergonomian kehittämistä turhana sääntelynä. Moni selkäongelmien kanssa kamppaileva lienee eri mieltä.

Normienpurkutalkoissa ei saa unohtaa ihmistä. Kuluttajansuoja ja reilut työelämän säännöt ovat meitä kaikkia varten. Työntekijöitä ja yrityksiä on kohdeltava tasavertaisesti. On kestämätön tilanne, jos syöpää aiheuttaville kemikaaleille altistuminen sallittaisiin yhdessä yrityksessä ja toisessa se kiellettäisiin.

Huonosta sääntelystä pitää päästä eroon. Siihen ovat syyllistyneet sekä EU että jäsenmaat. Kuitenkin kolmannes EU:n hallinnollisesta taakasta johtuu siitä, että jäsenvaltiot tulkitsevat asetuksia ja direktiivejä tiukemmin kuin EU edes edellyttää.

Hyvä työelämä on Euroopan kilpailukykyä vahvistava tekijä. Huonosti voivat ja sairaat työntekijät tulevat EU-maille paljon kalliimmaksi kuin työsuojelun kehittäminen.