ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

EU on päättänyt pakotteista Ukrainaa vastaan. Ne ovat täsmäpakotteita, joiden tarkoitus on kohdistua väkivallan käyttäjiin ja ne astuvat voimaan heti. Tavoitteena on väkivallan lopettaminen.

Matkustusrajoitukset, varojen jäädyttäminen ja mellakkavarusteiden vientikielto ovat sinänsä oikeita toimia, mutta selvää on, että EU:n pakotteilla ajankohtaista kriisiä ei ratkaista. Tärkeintä olisi saada osapuolet neuvottelupöytään.

EU voi pyrkiä rauhoittamaan tilannetta ja toimimaan välittäjätehtävissä, jos pyydetään. Liian innokkaat neuvojat voivat kuitenkin aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin hyötyä.

Ukrainan presidentti ja hallinto ovat päävastuussa maansa tilanteesta. He ovat avainasemassa myös kriisin ratkaisussa. Väkivaltaa ei voi hyväksyä, harjoitti sitä kuka tahansa. Eniten kärsivät aina tavalliset ihmiset.

Ukraina on suuri ja strategisesti tärkeä maa. Kriisin kärjistymisellä olisi arvaamattomia seurauksia koko Euroopalle.

Siksi Suomessakin on syytä seurata tarkasti, mitä Ukrainassa tapahtuu ja tarjota hyviä palveluksia, jos sellaisia halutaan.

Ukraina on ollut levoton useita vuosia, mutta tämänkertainen kriisi alkoi marraskuussa, kun presidentti Viktor Janukovitšin hallitus ilmoitti luopuvansa yhteistyösopimuksesta EU:n kanssa ja vahvistavansa sen sijaan siteitä Venäjään.

Euroopan unionilla on siis oma roolinsa Ukrainan kriisin kärjistymisessä. EU:lla onkin itsekritiikin paikka. Kun tavoitteena oli lisätä vakautta ja yhteistyötä, tuloksena on ollut levottomuuksia ja verenvuodatusta.

EU ei toimi aina kovin viisaasti kansainvälisillä areenoilla. Se jakelee mielellään ohjeita, mutta unohtaa usein historian ja realismin. Ukraina ajautui tilanteeseen, jossa se joutui valitsemaan EU:n ja Venäjän välillä.

EU:n ja Venäjän suhteissa kaikki ei ole kohdallaan. Se on avainkysymys myös nykyisessä Ukrainan kriisissä. Jos Ukraina aiotaan nostaa myös taloudellisesti jaloilleen, EU:n, Venäjän ja Ukrainan on toimittava hyvässä yhteistyössä.

Etupiirit ja valtapolitiikka olisi työnnettävä sivuun. Nyt on kyse siitä, halutaanko ja pystytäänkö estämään Ukrainan sisällissota. EU ja Venäjä eivät voi välttää vastuutaan.

Tavalliset kansalaiset pelkäävät oman turvallisuutensa puolesta. Jos poliittisia johtajia myrkytetään ja teljetään vankilaan, kuinka pahasti voidaan vainota tavallisia ihmisiä.

Ukraina ei ole päässyt riitojensa keskellä nauttimaan perusasioista eli taloudellisesta kasvusta, yleisestä turvallisuudesta, korruption vähentymisestä, oikeusvaltiosta, demokraattisesta vaikuttamisesta ja yleisestä hyvinvoinnista.

Ukrainalla on edessään pitkä tie nykyisestä kriisistä kohti parempaa tulevaisuutta.

Anneli Jäätteenmäki

Kirjoitus on julkaistu uusisuomi.fi ja iltalehti.fi -sivustoilla 21.2.2014