ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Keskisuomalaisessa 29. marraskuuta todetaan, että yrittäjänaiset tyrmäävät EU:n raskausdirektiivin. Euroopan parlamentin ehdotuksessa naiset saisivat 20 viikon palkallisen äitiysloman.

Ymmärrän naisyrittäjien huolen. Pienessä yrityksessä raskaana oleva nainen on iso kulu työnantajalle. Direktiivissä ei oteta kantaa siihen kuka äitiysloman kustannukset maksaa.

Äitiysloman kustannusten jako on kansallinen kysymys. Siitä päättää Suomi, ei EU. Ongelma ei ole tällä kertaa Euroopassa vaan Suomessa.

Raskausdirektiivi nostaa taas päivänvaloon sen vääryyden, että äitiydestä aiheutuvat työnantajiin kohdistuvat kustannukset jakautuvat Suomessa epätasaisesti työnantajien kesken. Naisvaltaiset alat maksavat suurimman laskun.

Kustannukset pitäisi jakaa kaikkien työantajien kesken. Toinen vaihtoehto on se, että valtio maksaa koko laskun. Esimerkiksi Belgiassa järjestelmä toimii näin.

Kustannusten parempaa jakamista on Suomessa valmisteltu 30 vuotta, mutta valmista ei ole vielä tullut. Työnantajia ei voi syyttää naisten syrjimisestä, jos vika on lainsäädännössä.

Totta on, että raskausdirektiivi lisäisi välittömiä kustannuksia. Työ- ja elinkeinoministeriö on arvioinut sen kustannuksiksi 50 miljoonaa euroa. Pidemmällä aikavälillä talous kuitenkin hyötyy direktiivistä.

Äitiysetuuksien parantaminen nostaa naisten työllisyysastetta. Tämä taas auttaa taloutta. Mitä suurempi osa naisista on töissä, sitä enemmän meillä on kuluttajia ja veronmaksajia.

Korkein naisten työllisyysaste Euroopassa on maissa, joissa on parhaat edut äideille ja heillä on taloudellinen mahdollisuus yhdistää perhe- ja työelämä. Tällöin puhutaan esimerkiksi Ruotsista, Tanskasta ja Islannista.

Raskausdirektiivin vaikutusarvioinnissa todettiin, että jo yhden prosentin nousu naisten työllisyydessä kattaa paremmista äitiysvapaaeduista koituneet kustannukset.

Paremmat edut myös lisäävät syntyvyyttä, mikä on tärkeää ikääntyvälle Suomelle. Tarvitsemme uusia veronmaksajia ja ihmisiä jotka tekevät tulevaisuuden työt.

Jäsenmaiden äitiysvapaiden kustannukset vaihtelevat, mikä tarkoittaa kilpailuetua huonompien etuuksien maille. Tällä hetkellä Saksassa äitiysloman pituus on 14 viikkoa Suomen 18 viikkoon verrattuna.

Täytyy muistaa, että mahdollinen lainmuutos ei vaikuttaisi vain meihin vaan koko Eurooppaan. Lainmuutos ei parantaisi vain suomalaisten perheiden asemaa.

Julkaistu Keskisuomalaisessa 7.12.2010