Suomalaista ruokaa, suomalaisille työtä
Elintarvikeketjumme työllistää yli 300 000 suomalaista. Eli 12 prosenttia koko työllisestä työvoimasta.
Ostamalla kotimaista ruokaa kuluttaja varmistaa, että työpaikat pysyvät Suomessa. Ne luovat hyvinvointia meille kaikille.
Suomen elintarvikevienti on ollut viime aikoina laskussa. Kauppataseen vuosittainen vaje on jo kolme miljardia euroa. Suunta on käännettävä pikaisesti.
Brysselissä lähikaupassa asioidessa olen huomannut, että kaupan ainoat laktoosittomat elintarvikkeet ovat suomalaisen Valion tuotteita. Uskon, että laktoosittomilla ja gluteenittomilla suomalaisilla tuotteilla olisi suuret maailmanmarkkinat, jos markkinoinnissa onnistutaan. Tähän tilaisuuteen pitää tarttua. EU ei ole esteenä.
Suomessa tuotetaan puhdasta ja hyvää ruokaa. Mutta elintarvikemerkintöjen pitää olla selkeät.
On vaikea ostaa suomalaista, jos alkuperämaamerkinnät puuttuvat. ”Pakattu Suomessa” -merkintä ei takaa, että kyseessä on suomalainen ruoka.
Viime vuonna alkanut ruokakriisi jatkuu. Tällä viikolla eurooppalaiset uutisvälineet kertoivat hevosenlihaskandaalista Hollannissa. Viranomaiset vaativat hollantilaisia yrityksiä vetämään pois myynnistä 11 000 kiloa ranskalaista hevosenlihaa.
On totta, että kansainvälistä alihankintaketju on haasteellista valvoa. Mutta hevosenlihaskandaalissa EU on ollut harvinaisen hampaaton. Tässä asiassa avoimuuden lisääminen on tärkeintä.
Euroopan parlamentti vaati tammikuussa parempaa elintarvikeketjun valvontaa. Samalla äänestin sen puolesta, että myös jalostetuissa elintarvikkeissa käytetyn lihan alkuperä pitää ilmoittaa. Tämä tarkoittaa esimerkiksi eineksiä, kuten kaupan hernekeittoa tai maksalaatikkoa.
Parlamentti vaatii jälleen kerran komissiolta toimenpiteitä. Mutta peräänkuulutan myös teollisuuden vastuuta. Alkuperämerkinnöissä kauppa voi toimia ilman EU-säännöksiäkin. Jos se vain haluaa.
Kotimainen ruoka tuo leivän moneen pöytään.
Anneli Jäätteenmäki