Rauhantyö on EU:n ydintä
Tänään on YK:n kansainvälinen rauhanpäivä.
Euroopan unioni on rakennettu raunioille. Diktaattorien, pakkovallan, sorron ja keskitysleirien muisto on 70 vuodessa haalistunut, vaikka sotia käydään koko ajan.
Eurooppa on aina ollut sisäisten ristiriitojen leimaama alue. Ristiriitoja on viime vuosikymmeninä hyvin poikkeuksellisesti ratkottu kokoussaleissa ja kansanäänestyksissä. Tätä saavutusta ei pidä aliarvioida, eikä pitää itsestäänselvyytenä. Pitkät kokoukset, ympäripyöreät julkilausumat ja uuvuttavat lakitekstit ovat osaltaan estäneet verenvuodatusta.
Tiukan paikan tullen EU on kuitenkin voimaton. Tarvittiin Yhdysvallat ja NATO tukahduttamaan Jugoslavian nationalistit. Ukrainan tilanteeseen EU vastasi julistuksin. Syyrian pakolaisille EU on voinut tarjota suojaa, mutta vain vähän todellisia työkaluja konfliktin ratkaisuun. Kodeistaan pois joutuneita ihmisiä on nyt enemmän kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen.
Ihmiset ovat tyytymättömiä. Pelkkä sodan poissaolo unionin maaperältä ei riitä.
EU-päättäjät ovat epäkiitollisessa tilanteessa. EU on helppo maalitaulu. EU:n halutaan ratkaisevan ongelmia, joita se ei voi ratkaista. Ylikansallisiin käsiin siirrettävän vallan kannattajat – kuten komission puheenjohtaja Juncker – sanovat käsiensä olevan sidotut, kun jäsenvaltiot pitävät tiukasti kiinni oikeudestaan päättää itse.
Valtioiden välisen yhteistyön kannattajat – kuten jäsenmaiden päämiesten edustaja, neuvoston puheenjohtaja Tusk – puolestaan sanovat, että vallansiirtoa Brysseliin on kokeiltu jo tarpeeksi. Se ei ole onnistunut.
Hallitsematon pakolaisvirta yllätti kaikki. Olisi parempi antaa jäsenmaiden itse hoitaa asiansa ja tehdä yhteistyötä rajoitetummalla tavalla keskittyen esimerkiksi yhteiseen rajavalvontaan. Pelkäänpä kuitenkin, että yhteinen rajavalvonta ei ratkaise yhtään kriisiä. Onnistuessaan se vain siirtää kriisit aidan taakse.
Tällä hetkellä moni ei voi edes sietää unionia. Britit käänsivät jo selkänsä ja tekevät lähtöä eteisessä. Poliitikko ei voi olla immuuni näille tunteille. Edustuksellisen demokratian kuuluu heijastaa ympäröivää yhteiskuntaa.
Vastuullisen päättäjän on tehtävä selväksi, miten hän aikoo purkaa ihmisten pahaa oloa ja pettymystä. Ratsastaako hän muukalaisvihalla ja kärjistää konflikteja vai yrittääkö hän sovitella niitä ja sammuttaa jo kyteviä paloja?
Parasta rauhantyötä on vakaa talous, puhdas ympäristö ja ihmisten keskinäinen luottamus. Pax Europaeaa ei ole saavutettu väkivalloin. Yksityiskohdista pitää voida kiistellä, mutta EU on ansainnut kaiken tukemme rauhantyössään.
Hyvää rauhanpäivää kaikille!
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies