ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan unionin keskeisimpiä haasteita on kansalaisten luottamus.  Luottamus vaikuttaa unionin hyväksyttävyyteen. EU:n on kyettävä antamaan kansalaisille nopeasti selkeitä ja näkyviä vastauksia heidän huolenaiheisiinsa.

Luottamus liittyy myös laajemmin talouteen ja markkinoihin. Luottamusvaje kun  on vajeista pahin.

Hyvä hallinto luo luo luottamusta. Tämä koskee niin EU:n omaa hallintoa kuin laajemminkin yksityista ja julkista sektoria EU:n jäsenmaissa ja Euroopassa. 

Euroopan parlamentti on ottanut aktiivisen roolin hyvän hallinnon edistämisessä.  Parlamentti vaatii komissiota antamaan lakiesityksen EU:n hyvästä hallinnosta. Mepit äänestivät  asiasta nyt tammikuussa.

Euroopan unionin perusoikeuskirja kyllä sinällään jo tunnustaa oikeuden hyvään hallintoon kansalaisten perusoikeutena. Tulevan lainsäädännön tarkoitus on taata että myös käytännössä näin tapahtuu. 

Hyvän hallinnon (good governance) vaatimus on tietysti EU:n omaa hallintoa paljon laajempi ja koskee niin yksityista kuin julkistakin sektoria. Finanssikriisinkin keskeisiin syihin voi lukea  huono hallinto pankeissa ja finanssimarkkinoilla ja julkisella sektorilla. Pahimmat esimerkit huonosta halinnosta löytyvät  Euroopan ulkopuoleta mutta se ei vähennä paremman hallinon vaatimusta vanhalla mantereella.

Hyvän hallinnon tehtävä Euroopan unionissa ei ole pelkästään taata, että veronmaksajien rahoja ei väärinkäytetä. Hallinnon on palveltava kansalaisia parhaalla mahdollisella tavalla aina kun he ovat  EU:n kanssa tekemisissä.

Omaan suomalaiseen hallintoomme verrattuna EU:n hallinto voi olla usein byrokraattista, monimutkaista, läpinäkymätöntä ja hidasta. Erilaisten EU-projektien kanssa työskenneille maksujen ja päätösten hitaus ovat tuottaneet paljon päänvaivaa. Pahimmillaan päätökset ovat olleet myös puolueellisia.

EU:n hallintosäännöt ovat tällä hetkellä varsin hajallaan useissa lähteissä. Ohjeita löytyy muun muassa lainsäädännöstä, EU-tuomioistuimen oikeuskäytännöistä, ei-sitovista säädöksistä ja EU:n toimielinten yksipuolisista sitoumuksista. Niiden yhteensitomisella saavutetaan selkeästi etua.

Parlamentti esittää kuusi yksityiskohtaista suositusta tulevan lainsäädännön sisällöksi. Komissio saa lopulta itse päättää mitkä niistä se huolii lakiesitykseensä. Hallintolain lisäksi komission on annettava uusi esitys EU:n asiakirjojen avoimuusasetuksesta. Suomen hallituksen on yhdessä muiden avoimuutta kannattavien jäsenmaiden kanssa oltava asiassa aktiivinen.

Hyvn hallinnon pahin syöpä on korruptio.  Korruptio voi olla pientä vastapalvelusta,  kertaluonteista toimintaa tai tehokasta ammattirikollisuutta. Korruptiota on kaikkialla, kaikissa maanosissa ja maissa ja sitä on liike-eämässä ja julkisessa hallinnossa. 
Transperancy International järjestö laittaa maat järjestykseen korruptioasteen perusteella (The Corruption Perceptions Index).  Selvitys kattaa lähinna julkisen sektorin.  Joulukuun 2012 listassa vähiten korrutuneita maita olivat Tanska, Suomi ja Uusi-Seelanti.  Ruotsi lukema oikeutti neljänteen sijaan.

Kolmenkymmenen parhaan maan joukossa oli 14 EU-maata ja EU-maat ovat lähes kaikki parhaan  kolmanneksen joukossa. Kreikka on huonoin EU-maa, sija on jaettu 94. sija. Viimeisellä 176 tutkitun maan ja alueen joukossa ovat Somalia, Pohjois-Korea  ja Afganistan.

Muualla maailmalla tilanne siis on vielä huonompi kuin Euroopassa, mutta  korruptio on edelleen yksi EU:n suurimmista haasteista. Euroopan korruption luonteessa ja laajuudessa on paljon maakohtaisia eroja. Kokonaisuutena se vahingoittaa koko EU:ta sen myötä se laskee investointien määrää, haittaa sisämarkkinoiden oikeudenmukaista toimintaa ja vaikuttaa kielteisesti julkiseen talouteen. On pettymys, että Euroopan unionin jäsenmaissa ei juuri ole käytännössä edistytty korruption torjunnassa

Euroopan parlamentti ja myös Euroopan komissio ovat ovat olleet nyt  asiassa aktiivisesti liikkeellä. Euroopan Parlamenttiin perustettiin järjestäytynyttä rikollisuutta, korruptiota ja rahanpesua käsittelevä erityisvaliokunta (CRIM) maaliskuussa 2012.
 
CRIM-valiokunnan toimikausi kestää vuoden. Sitä voidaan jatkaa kuudella kuukaudella ja sen tehtävänä on tutkia ja analysoida rikollisia ilmiöitä sekä laatia Euroopan laajuinen järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaa koskeva jäsennelty toimintasuunnitelma.

Euroopan komissio on hyväksynyt korruption kitkemiseksi toimenpidepaketin, jossa vaadittiin voimakkaampaa paneutumista korruptioon kaikilla siihen vaikuttavilla EU:n politiikan aloilla.  Samassa yhteydessä perustettiin erityinen valvonta- ja arviointimekanismi, EU:n korruptiontorjuntakertomus, jossa esitellään selkeästi korruptionvastaisten toimien senhetkinen tilanne kussakin EU:n 27 jäsenvaltiossa. Ensimmäinen kertomus on määrä julkaista vuonna 2013.

Hyvä hallinnon edistäminen ja korruption kitkeminen ovat haasteita Euroopan unionille itselleen mutta erityisesti sen monille jäsenmaille.  Hyvä hallinto on maalle kilpailuetu! Viime kädessä kyse on toiminnan kulttuurista ja arvoista.  Avoimuus, riippumattomuus, puolueettomuus, selkeä tilivelvollisus ja rehellisyys ovat tärkeitä arvoja kohti parempaa hallintoa.

Anneli Jäätteenmäki, Euroopan parlamentin jäsen
Olavi Ala-Nissilä, KHT-tilintarkastaja, ent. Euroopan tilintarkastuomiostuimen jäsen (BDO Oy:n hallituksen puheenjohtaja)   

Versio tekstistä julkaistu Turun Sanomissa 17.1.2013