ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Heinäkuun alussa EU:n puheenjohtajamaana aloitti Viro. Se on huolellisesti valmistautunut. Silti asialista taitaa mennä uusiksi. Välimeren humanitäärinen kriisi on palannut asialistalle.

Viimeisten kuukausien ajan uutisointi pakolaiskriisistä on ollut rauhallisempaa, mutta kriisi ei suinkaan ole ohi. Meriteitse Eurooppaan oli kuluvan vuoden kesäkuuhun mennessä pyrkinyt yli 82-tuhatta ihmistä.

Välimeren maihin kohdistuvaa painetta purkamaan perustettu taakanjakojärjestelmä on epäonnistunut tehtävässään. Sen kautta oli tarkoitus sijoittaa alun perin 160-tuhatta pakolaista. Tähän mennessä alle 25-tuhatta on siirretty.

Suomi on osansa tehnyt.  Olimme heinäkuun alkuun mennessä vastaanottaneet vajaat 90 prosenttia kiintiöstämme. Valtaosa muista maista ei ole täyttänyt edes puolta kiintiöistään.

Tähän asti EU:n toimet pakolaiskriisissä ovat olleet lähinnä tulipalojen sammuttelua. Nyt onneksi tehdään pitkänäköisempiä satsauksia maahanmuuton hillitsemiseksi.

Viime viikolla hyväksyimme uuden EU:n kestävän kehityksen rahaston perustamisen. Toimin asiassa ryhmäni neuvottelijana.

Ainoat kestävät ratkaisut hallitsemattoman maahanmuuton hillitsemiseen ovat elinolosuhteiden parantaminen ja työpaikkojen luominen maahanmuuton lähtömaihin. Suuret ihmisjoukot eivät jätä kotiaan vapaaehtoisesti, vaan pakon sanelemina.

Tavallisin viesti Länsi-Afrikan poliittisilta toimijoilta ja kansalaisjärjestöiltä on, että hekään eivät haluaisi kansalaistensa lähtevän. Kyvykkäimmät lähtevät heti kun pystyvät.

Näköalattomuus käy ylivoimaiseksi. Paremman elämän etsiminen jopa henkensä menettämisen uhalla näyttäytyy houkuttelevampana kuin asuinsijoilleen jääminen.

Kestävän kehityksen rahaston tavoitteena on tukea investointeja Afrikassa ja EU:n naapurustossa. Yksityisen sektorin investointeja tuetaan muun muassa lainatakuita myöntämällä. Suoraa rahallista tukea ei myönnetä. Tarkoitus ei ole pumpata vastikkeetonta rahaa.

Rahaston myötä avautuu mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. EU:n takaamana yritykset voivat ottaa suurempia riskejä ja investoida myös epävakaammille alueille, jossa riskit ovat suuria.

Lähi-idässä sodat synnyttävät pakolaisuutta, mutta Afrikassa tulevien vuosikymmenten siirtolaisuuden taustalla on väestöräjähdys. Lähi-idässä jopa sodan kokeneet yhteiskunnat pystyvät sodan jälkeen uudelleen rakentamaan peruspalveluja.

Monessa Afrikan maassa täytyy aloittaa sen sijaan aivan perusrakenteista. Vähiten kehittyneissä maissa ei ole verotusta, terveydenhuoltoa eikä infrastruktuuria.

Neljän vuosikymmenen kuluttua Afrikan väestömäärän ennustetaan olevan kaksinkertainen nykyiseen verrattuna.

Satsaukset Afrikkaan voivat tuntua Suomesta katsottuna kaukaisilta, mutta ongelman ehkäisy tulee huomattavasti halvemmaksi kuin sen kivulias jälkihoito.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen