ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan tuomioistuin asettui torstaina tukemaan Ranskaa päätöksellään, joka koski Euroopan parlamentin kahta istuntopaikkaa. Tuomioistuin mitätöi parlamentin maalikuussa 2011 tekemän päätöksen yhdistää kaksi erillistä istuntoa yhdelle viikolle lokakuussa 2012 ja 2013. Parlamentin tavoitteena oli järkeistää toimintaa ja säästää kustannuksia.

Vastakkain ovat EU-jäsenmaiden toimivalta päättää parlamentin kotipaikasta ja parlamentin toimivalta päättää itse sisäisestä järjestäytymisestään. Tuomioistuimen mukaan parlamentilla ei ole oikeutta muuttaa täysistuntojen pituutta kyseisellä tavalla.

Ranska, joka vei asian oikeuteen, vetosi vuonna 1992 Edinburghin huippukokouksessa tehtyyn perussopimuksen kirjaukseen, jonka mukaan parlamentti on velvoitettu pitämään kaksitoista erillistä istuntoa Strasbourgissa. Parlamentti katsoi, että sillä on itsemääräämisoikeus sen sisäisiin asioihin, kuten kalenterimuutokseen.

Historiallisesti parlamentin kolme toimipaikkaa Bryssel, Strasbourg ja Luxemburg olivat käyttökelpoisia kuuden maan välisessä yhteistyössä silloin, kun unionia perustettiin. Unionin laajentumisen myötä – ja erityisesti talouskriisin vaatimien leikkausten keskellä – parlamentin kaksi istuntopaikkaa vievät pohjan kansalaisten luottamukselta ja syövät Euroopan unionin uskottavuutta.

Unionin perussopimuksen mukaan jäsenmailla on valta päättää, missä ja milloin parlamentti kokoontuu. Parlamentti on jo vuosia aktiivisesti ja toistuvasti vaatinut oikeutta saada päättää täysistuntojensa paikasta ja ajasta. Nyt jo lähes 90 prosenttia jäsenistä on Brysselin kannalla. Parlamentti aikookin käyttää Lissabonin sopimuksessa sille kirjattua oikeutta esittää perussopimukseen muutoksia. Kuten muutkin parlamentit, se haluaa päättää omasta toimipaikastaan.

Yli 1,27 miljoonaa eurooppalaista on allekirjoittanut vetoomuksen, jossa vaaditaan yhtä istuntopaikkaa. Tämä kanta nostetaan julkisesti keskusteluun parlamentin vetoomusvaliokunnassa kevään aikana.

Parlamenttirakennus Strasbourgissa maksaa eurooppalaisille veronmaksajille noin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Seuraavalla seitsemän vuoden budjettikaudella se tarkoittaa 1,2 miljardia euroa rakennuksista, jotka seisovat 321 päivää vuodesta käyttämättöminä.

Kiinteistökulujen lisäksi kustannuksiin on laskettava viiden tuhannen parlamentin työntekijän ja kahdeksan rekka-auton kuukausittaiset matkat Brysselin ja Strasbourgin välillä, jotka aiheuttavat vuosittain 19 000 tonnia hiilidioksidipäästöjä.

Toisin kuin Brysselin, Strasbourgin sijainti on logistisesti hankala, mikä lisää kustannuksia ja ajanhukkaa. Vain viidestä EU-pääkaupungista on suora yhteys Strasbourgin lentokentälle. Unionin äärilaidoilta, kuten Suomesta matkustettaessa parlamentin jäsenen työmatka saattaa venyä hyvinkin kymmeneen tuntiin.

Parlamentti toimii yhdessä muiden EU:n päättävien elinten, neuvoston ja komission kanssa, jotka sijaitsevat Brysselissä. Siellä ovat myös järjestöt, toimittajat ja muut sidosryhmät. Parlamentin on vaikea täyttää sille kuuluvaa neuvoston ja komission valvontaa ja lainsäädäntötehtäviä neljänsadan kilometrin päässä Strasbourgissa, jossa sen on määrä toimia neljäsosa työajastaan.

Strasbourg tunnetaan yhtenäisen Euroopan historiallisena symbolina. Nyt se kuvastaa EU-instituutioiden mielettömyyttä, verovarojen tuhlausta ja tehottomuutta. Euroopan parlamentin ja eurooppalaisten veronmaksajien mielestä EU:lla ei ole siihen varaa.

Jäsenmaiden on vihdoin otettava parlamentin autonomia vakavasti ja käydä rakentava keskustelu. Parlamentti on vaatinut jäsenmailta kesäkuuhun 2013 mennessä tiekartan siitä, miten istuntopaikkakysymys ratkaistaan. Perussopimukset eivät ole kiveen hakattuja. Ne on muutettava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
ALDE-ryhmän varapuheenjohtaja

Alexander Alvaro
Euroopan parlamentin varapuheenjohtaja
Single Seat -kampanjan puheenjohtaja

Julkaistu Helsingin Sanomien mielipidesivulla 15.12.2012