Ohjenuoraksi oikeus ja kohtuus
Kun kiertää Suomea ristiin rastiin, saa hyvän käsityksen siitä, mitä suomalaiset ajattelevat. EU-vaalien alla kysytään usein, mikä on Suomen idea EU:ssa.
Puheenaiheet rönsyilevät, mutta yksi neuvo nousee ylitse muiden: ottakaa ohjenuoraksi oikeus ja kohtuus.
Se on myös hyvä vastaus kysymykseen, mikä on Suomen idea. Suomen tulee olla oikeudenmukainen kohtuuden yhteiskunta. Usein ihmiset korostavat myös sitä, että syrjäisen aseman haitat pitää kääntää vahvuuksiksi.
Tässä tullaan yhteen EU:n johtavaan periaatteeseen, joka on läheisyysperiaate. Päätökset pitäisi aina tehdä mahdollisimman lähellä niitä, joita päätökset koskevat.
Periaate on hyvä, mutta toteutus ontuu. Läheisyysperiaate pitäisi ottaa tosissaan. Jos se otettaisiin tosissaan, myös byrokratia vähenisi.
Ihmisten kiusaaminen turhalla byrokratialla ja turhilla direktiiveillä vähentää luottamusta EU:n toimintakykyyn.
Otan yhden esimerkin aluepolitiikasta. EU:n aluepoliittisissa ja kehittämisrahoissa byrokratia on valtava. Byrokratia vie jokaisesta Suomen EU:lle maksamasta eurosta puolet tai jopa ylikin.
Nyt rahojen hakuprosessi on pitkä ja vaivalloinen. Lisäksi näitä rahoja tulee Suomelle vähän.
Talouskriisin seurauksena Suomen saamat aluetuet pienenevät jopa 26 prosenttia rahoituskaudella 2014-2020.
Kannattaako rahoja kierrättää EU:n kautta? Eikö olisi järkevämpää maksaa ne Suomen budjettivaroista eduskunnan päätöksellä. Se olisi huomattavasti ketterämpi tie.
Alue- ja kehitysrahojen maksatusmuutos ei käy käden käänteessä. Asia vaatii EU-sääntöjen muuttamista, mikä ottaa oman aikansa.
Pitkällä tähtäyksellä sopimusmuutos on tavoiteltava. Tämä olisi järkevää sekä Suomen että rahoja hakevien tahojen kannalta. Hakuprosessi lyhenisi, kun nyt se kestää monta vuotta.
EU:ssa on tehty paljon turhaa työtä pikku asioiden parissa. On lisätty turhaa byrokratiaa, joka herättää kiukkua tai sitten hupia kansalaisten keskuudessa.
EU:n pitäisi omilla toimillaan palauttaa ihmisten luottamus siihen, että unioni osaa tehdä järkeviä ja viisaita päätöksiä. Luottamuksen palauttaminen on EU:n kohtalon kysymys.
Anneli Jäätteenmäki
Kirjoitus on julkaistu keskusta.fi-sivustolla 8. toukokuuta 2014