ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Monen työkyvyttömän paluu työelämään olisi mahdollista, jos he pääsisivät kuntoutukseen. Mutta onko yhteiskunta edes halukas tähän?

Tätä on pakko kysyä kun seuraa eläkekeskustelua. Keskustelua hallitsevat eläkeiän nostoa koskevat esitykset, ei se, miten ihmiset pysyisivät työelämässä lakisääteiseen eläkeikään saakka.

Kaksi vuotta sitten eläkkeelle siirtyi 75 000 henkilöä, joista kolmasosa työkyvyttömyyseläkkeelle. Vuosikymmenen aikana yli Oulun väkiluvun verran ihmisiä on joutunut lopettamaan työnteon henkisten ongelmien takia. Yhä suurempi osa heistä on nuoria.

Joka viikko noin 30 nuorta saa työkyvyttömyyspäätöksen. Tämä on hurja luku. Luulisi sen herättävän laajaa keskustelua.

Meillä ei ole tulevaisuuden tekijöitä, ellemme varmista nuorten työkykyä. Nuorten ongelmiin pitää puuttua ajoissa. Nuoret on hoidettava työkykyisiksi kuntoutuksen avulla, mutta kuntoutukseen pitää ensin päästä. Tämä voi olla vaikeaa usein taloudellisten syiden vuoksi.

Yli 26-vuotiaan kuntoutujan omavastuuosuus voi olla vuodessa tuhansia euroja. Se on iso lasku pieni- ja keskituloiselle. Korvaukset ovat pysyneet jo pitkään samalla tasolla, kun taas elinkustannukset ovat nousseet jopa puolella. Omavastuuosuus ei saa olla raja-aita kuntoutukseen pääsylle.

Kuntoutuksen vaikuttavuudesta on vahva näyttö. Noin kymmenellä miljoonalla eurolla voitaisiin säilyttää tai palauttaa jopa tuhansien henkilöiden opiskelu- ja työkyky ja saada heidät siten mukaan Suomen tulevaisuuden rakentamiseen.

Muun muassa Suomen Psykologiliitto ja Suomen Mielenterveysseura ovat esittäneet, että yli 26-vuotiaiden kuntoutujien korvaustaso nostettaisiin samalle tasolle kuin alle 26-vuotiailla kuntoutujilla. Kannatan tätä esitystä. 26 vuoden korvaustasoraja on keinotekoinen. Monet nuoret valmistuvat koulusta vasta sen jälkeen.

Toivon, että työmarkkinajärjestöt tarttuvat esitykseen ja ryhtyvät vaatimaan resursseja nuorten työkyvyn vahvistamiseksi.

Suuri osa masennuksen takia työkyvyttömäksi joutuneista haluaa palata työelämään. Työelämän tulee tarjota joustavia vaihtoehtoja.

Nuoret tarvitsevat avun ajoissa. Vastavalmistuneiden ja ensimmäistä työpaikkaa etsivien nuorten asema ei ole helppo. Peräänkuulutan myös varhaista puuttumista ongelmien ehkäisemiseksi. Se tarkoittaa koko kasvuiän ja opiskeluajan kattavaa tukea. Nuorta aikuista ei saa jättää yksin.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen

Kirjoitus on julkaistu Akavan EU-kolumnisarjassa