ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Kaiken piti olla selvää naisten nousulle päättäviin asemiin jo vuosia sitten. Ollessani pääministeri vuonna 2003 halusin johtamaani hallitukseen yhtä paljon miehiä ja naisia. Näin tapahtuikin. Ensimmäistä kertaa Suomen historian aikana.
Tänään olen surullinen. Minne naiset ovat hallituksesta kadonneet?

Tunnen syyllisyyttä. Olenko sittenkään itse tehnyt tarpeeksi tasa-arvon eteen?

Uskoinko minäkin, että kyllä kaikki muuttuu ”ajan myötä”, kuten sanotaan. Uskoin, että tilanne paranee automaattisesti, kun fiksut koulutetut naiset valtaavat areenan.

Nyt näen, että jokainen naissukupolvi on ollut liian optimistinen ja luopunut ajamasta tasa-arvoa. Sehän on ollut vähän alentavaakin. Ajaa nyt julkisesti vain ja ainoastaan naisten asemaa.

Moni on myös ajatellut, että edellisen sukupolven naiset olivat vain yksinkertaisesti hieman vanhanaikaisia ja syrjäänvetäytyviä politiikassa. Ajatelleet, että me olemme nyt toisenlaisia ja pärjäämme ilman kiintiöitä ja kannustusta.

Tässä on tulos. Naisia on häpeällisen vähän nykyisessä hallituksessa. Suoraan sanottuna se tarkoittaa, että politiikassa naisiin ei luoteta. Luottamus on yhteisten asioiden hoidossa elintärkeää.

Tästä pitää uskaltaa keskustella myös puolueissa. Ennen kaikkea olen huolissani keskustelun puutteesta omassa puolueessamme Keskustassa.

Ymmärrän, että asian esillä pitäminen on vaikeaa. Minäkin olen ollut hiljaa, vaikka hiljaa mielessäni olen ollut vuorotellen surullinen, pettynyt tai raivoissani. Nyt en voi enää pitää kaikkea sisälläni. Puhumattomuus ja äänettömyys asian ympärillä on niin äänekästä.

Olen miettinyt, että ovatko puolueen rakenteet ja keskustelukulttuuri naisia poissulkevia. Kuva politiikasta ei ole tällä hetkellä kovin hyvä. Poliitikot saavat osakseen myös uhkailuja ja asiatonta kommentointia. Naiset eivät uskalla lähteä ehdolle. Onko syy itse naisten vai onko syy kuitenkin jossain muualla?

Seurasin ihaillen keravalaisten Raija Kallioisen ja hänen tyttärensä Inna Kallioisen ”Kumpi Kallioinen?” -kampanjaa, jossa äiti ja tytär tukivat toisiaan kuntavaalien alla. Inna pääsi ensiyrittämällä valtuustoon ja Raijasta tuli hienosti varajäsen. Päättäjänaisia molemmat.

Olen vuosien aikana oppinut, että ylisukupolvisuus ja naisen tuki naiselle on tärkeää. Kokeneempien pitää tukea nuoria ja nuorten kannattaa ottaa tämä tuki vastaan.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen