Luottamus kaiken A ja Ö myös EU:ssa
On tavallista sanoa, että EU ei puhuta kansalaista. Äänestysprosentit vaalista toiseen osoittavat, että EU:ta ei koeta niin tärkeäksi, että vaaliuurnille lähdettäisiin
Aina on tärkeää perustella tehtyjä päätöksiä, niin kunta-, valtio- kuin EU-tasollakin.
Sisämarkkinat, ilmastonmuutoksen vastaiset toimet, ympäristönsuojelu ja veronkierron estäminen ovat hyviä esimerkkejä niistä EU-asioista, joissa yhteistyötä tarvitaan ja joissa voisimme tehdä enemmänkin.
Jäsenvaltioilta ei pidä viedä valtaa pois pelkän keskittämisideologian takia. Päätökset pitää tehdä mahdollisimman lähellä kansalaista. Ihmisellä pitää olla mahdollisuus vaikuttaa oman elinympäristönsä asioihin.
On kuitenkin asioita, joissa omaan elinympäristöön ja valtion finansseihin vaikuttaminen vaatii yhteistyötä. Suomi ei voi määrätä toisten maiden veroista, mutta yhteistyössä pystymme vaikuttamaan, että veroja ei voi kiertää toisen maan kautta.
Rahaliiton, siis euron, tulevaisuudesta keskustellaan EU:ssa. Yksimielistä näkemystä ei ole. Osa haluaa kehittää EMU:a niin, että päätösvaltaa siirretään edelleen Brysseliin. Yksi esimerkki tästä on ehdotus EU:n yhteisestä valtiovarainministeristä. Itse en tällaista kannata.
Kreikan muunnellut totuudet ja Saksan ja Ranskan pankkien holtiton luotonanto johtivat talouden kurimukseen, jollaista ei toivottavasti toistamiseen nähdä. EU:n taloustaantuma on kestänyt ennätyksellisen pitkään. Suomessa teollinen tuotanto ei ole saavuttanut vieläkään talouskriisiä edeltävää tasoa.
Talouspoliittisen päätöksenteon keskittäminen ei kuitenkaan lisää vastuullisuutta. Päinvastoin se johtaisi moraalikatoon, uusiin tukipaketteihin ja ajattelutapaan, että ”kyllä EU maksaa”.
Päätöksenteon avoimuuden lisääminen taas parantaa luottamusta. Brysselissä on paljon heitä, jotka haluavat avoimuutta lisätä, mutta paljon on myös muutosvastarintaa. Usein avoimuuden tarve huomioidaan juhlapuheissa, mutta käytännön toimet laahaavat perässä. Tämän olen huomannut paitsi valiokuntayössä myös työssäni parlamentin puhemiehistössä.
Hallinto on kuin Titanic – sen suuntaa ja kurssia on vaikea muuttaa, vaikka edessä häämöttäisi jäävuori! Kansalaiset kokevat EU hallinnon vahvana byrokratiana. Byrokratian vähentämisestä on puhuttu, mutta tuloksia ei vielä arjessa näy. Edes maatalouskomissaari Hogan ei ole saanut vielä tuloksia aikaan, vaikka tarve on kova.
Painetta on lisättävä. Tuloksia on saatava aikaan. Byrokratian purkaminen kuuluu Junckerin komission kärkitavoitteisiin. Kohta on puolet komission toimikaudesta kulunut. On lupa odottaa tuloksia.
Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin varapuhemies