Kuinka monta metsää teillä on?
Eräs eteläeurooppalainen meppi, Euroopan parlamentin jäsen, kysyi minulta ihan tosissaan: ”Kuinka monta metsää teillä on Suomessa?” Kysymys osoittaa miten huonosti metsäasioita EU:ssa tunnetaan.
Eteläeurooppalaisille metsä on ensi sijassa virkistyskohde ja luonnonsuojelualue. Meillä suomalaisilla on paljon tekemistä metsää koskevan tiedon lisäämisessä.
Tietoaukkoja paikkasivat tällä viikolla Brysselissä sekä metsäteollisuus että metsänomistajat. Ne antoivat perusteellisen tietoiskun metsäasioista parlamentissa.
Ajankohta on juuri sopiva. Biotalous on vahvasti esillä ja kaikkien huulilla. Oikeasta tiedosta on huutava pula.
Aloitin eilen aamuni kuuntelemalla metsäasioita. Huone oli ihan täynnä. Kaikki eivät mahtuneet istumaan. Viesti oli ihan perusasioista. Kerrottiin siitä, mihin metsää käytetään.
Sanoma oli tuttua minulle, mutta suurimmalle osalle yleisöstä uutta. Ihmetystä herätti, että puuta voidaan käyttää muovituotteiden ja vaatteiden raaka-aineena.
Meille on itsestään selvää, että metsä on tärkeä teollisuuden raaka-aine ja merkittävä energianlähde. Metsä tuo suomalaisille työtä ja toimeentuloa.
Metsä merkitsee myös virkistäytymistä, marjoja ja sieniä. Metsä on osa suomalaista sielunmaisemaa. Se on kuin ilma, jota hengitämme.
Eurooppa-neuvosto eli EU-maiden johtajien huippukokous päättää lokakuussa energia- ja ilmastotavoitteista.
Näiden päätösten sisältö on ensiarvoisen tärkeä Suomen työllisyydelle, teollisuuden kilpailukyvylle ja metsäteollisuudelle.Vientiteollisuus tuottaa yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta.
Suomen metsistä saadaan globaaleille markkinoille tuotteita energia- ja materiaalitehokkaalla tavalla. Metsät ovat osa nykyistä kestävämpää kansainvälistä taloutta.
EU:n uudet ilmasto- ja energiapäätökset vaikuttavat suoraan teollisuuden toimintaedellytyksiin. Ympäristö ja talous kietoutuvat yhteen. Se sopii Suomelle. Meillä metsiä hoidetaan kestävällä tavalla.
Metsäalan tapaamisissa myös puurakentaminen oli esillä. Tässä asiassa meillä on myös Suomessa paljon tehtävää.
Rakentamisen markkinat eivät tunnista puurakentamisen mahdollisuuksia riittävän hyvin. Puurakentamista ei lähtökohtaisesti tyrmätä, vaan sitä kohtaan tunnetaan varovaista uteliaisuutta.
Tässäkin Suomella riittää tekemistä ja markkinoitavaa. EU:n rakennukset Brysselin keskustassa ovat pääasiassa lasia ja terästä, eivätkä varmastikaan energiatehokkaita. Talvella isot lasiseinät huokuvat kylmyyttä. Ilmastointi reistailee.
Olisi korkea aika käyttää puuta myös unionin rakennuksissa. Se on mahdollista, mutta vaatii markkinointia ja työtä. Biotalousaikana EU voisi näyttää esimerkkiä ja aloittaa puurakentamisen omista nurkistaan.
Kolumni Suomenmaassa 25.9.2014