ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Suomen hallitus ajaa kivihiilen mustaa ympäristöpolitiikkaa. Se ei ole vahingollista ainoastaan ympäristölle, vaan myös suomalaisille työpaikoille.

Ennakkotietojen mukaan kivihiilen kulutus kasvoi maassamme viime vuonna jopa 34 prosenttia edellisvuodesta. Kulutusta on lisännyt muun muassa turpeen tarjonnan puute.

Hallitus on kiristänyt turpeen verotusta ja laskenut puuhun liittyvää tukea. On vaikea ymmärtää miksi, sillä tämän seurauksena tuontikivihiili on ajanut kilpailukyvyssä kotimaisten energiamuotojen edelle.

Kannusteita uusiutuvan energian investointeihin tarvitaan. Kotimainen energiantuotanto tuo työtä Suomeen. Se on vähäpäästöistä, monipuolista ja toimitusvarmaa.

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi (MT 31.1.) EU:n julkisasiamiehen esityksen, että uusiutuvan energian kansallisia tukijärjestelmiä ei pitäisi rajata ainoastaan jäsenmaan omalla alueella tapahtuvaan tuotantoon. Sillä saisimme uusia investoijia suomalaiseen metsäenergiaan.

Kotimaisen bioenergian ja muiden uusiutuvien energianlähteiden käyttöä on lisättävä. Tuontienenergian, joka kattaa edelleen noin 70 prosenttia Suomessa kulutetusta energiasta, kulutus pitää saada vähemmälle.

EU:ssa keskustellaan parhaillaan ilmastopolitiikan tavoitteista vuoteen 2030.

Unionin kasvihuonepäästöt ovat vain pieni osa koko maailman päästöistä. Suurimmat saastuttajat, Yhdysvallat ja Kiina, pitää saada ilmastonmuutoksen torjuntaan mukaan.

Suhtaudun ristiriitaisin tuntein Euroopan komission ehdotukseen uusista päästötavoitteista. Suurin pettymys on kolmesta sitovasta päästötavoitteesta luopuminen.

Liikenteen biopolttoaineiden sitovasta tavoitteesta luopuminen on valitettavaa ja jopa haitallista. Biopolttoaineiden käyttö lisää työtä ja toimeentuloa Suomeen ja koko Eurooppaan. Suomessa on runsaasti osaamista ja puuperäisten biopolttoaineiden jatkojalostusmahdollisuuksia.

Jos EU ei aseta tavoitetta liikenteen biopolttoaineiden lisäämiseksi, osa jäsenmaista tulee varmasti näin tekemään. Toivottavasti myös Suomi. Liikenteen osuus päästöistä on noin viidennes sekä EU:ssa että Suomessa.

Biopolttoaineiden lisäksi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi pitää asettaa tavoite. Komission ehdottama 27 prosentin kokonaistavoite ei ole riittävä. Suomessa uusiutuvien osuus energian loppukulutuksesta on jo 35,1 prosenttia.

EU-jäsenmaihin on tuotu unionin ulkopuolelta fossiilisia polttoaineita jopa 400 miljardin edestä vuodessa. Samaan aikaan fossiilisia polttoaineita tuetaan EU:ssa enemmän kuin uusiutuvia energianlähteitä. Suhteen pitäisi olla päinvastainen.

EU:n ilmastopolitiikan ratkaisulla on iso merkitys myös maataloudelle. Mikä on päästötavoite ja miten se saavutetaan.

Euroopan parlamentin toukokuun vaaleissa ratkaistaan osaltaan minkälaista ilmasto- ja energiapolitiikkaa EU:ssa jatkossa harjoitetaan.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen
Keskustaliberaaliryhmän varapuheenjohtaja