Keskustamepit: Kotimaista ruokaa saatava myös tulevaisuudessa
Euroopan parlamentin keskustajäsenet puolustavat EU:n maatalouspolitiikassa Suomen ruoantuotannon omavaraisuutta ja maatalouselinkeinon edellytyksiä myös 2013 jälkeen.
Euroopan parlamentti jätti kommenttinsa komission esitykseen EU:n tulevasta maatalouspolitiikasta 2014–2020. Keskustan mepit vaativat, että niin Euroopan kuin Suomenkin omavaraisuus on tulevaisuudessa varmistettava.
Keskustan varapuheenjohtaja Riikka Manner kaipaa selkeitä muutoksia komission esityksiin pohjoisten ja syrjäisten alueiden viljelymahdollisuuksien takaamiseksi.
”Eurooppa muovaa nyt yhteistä maatalouspolitiikkaa uudelle niukkuuden ajalle. Maatalouspolitiikan on huolehdittava siitä, että kaikilla Euroopan alueilla voidaan tuottaa ruokaa. Suomi ei ole viljely- ja ilmasto-olosuhteiltaan samalla viivalla Keski- ja Etelä-Euroopan kanssa, joten esimerkiksi viherryttämistoimien on otettava tämä huomioon”, Manner linjaa.
Anneli Jäätteenmäki, keskusta- ja liberaaliryhmän varapuheenjohtaja, vaatii lisäksi tukea nuorille viljelijöille.
”Meidän on pystyttävä takaamaan erityisesti uudelle sukupolvelle, nuorille viljelijöille edellytykset jatkaa elinkeinoa. Suomalaiset tulisi saada jatkossakin ruokapöytään puhdasta ja terveellistä kotimaista ruokaa”, Jäätteenmäki korostaa.
Keskustan meppivaltuuskunnan puheenjohtajan Hannu Takkulan mukaan EU:n maatalouspolitiikassa on huolehdittava alueellisesta omavaraisuudesta.
”Talouskriisin keskellä on tärkeää huolehtia kansallisesta huoltovarmuudesta. Tästä syystä on myös välttämätöntä säilyttää riittävät edellytykset maatalouden harjoittamiselle koko EU:n alueella”, Takkula lisää.
Keskustan mepit pitävät Suomelle tärkeinä myös tuotantoon sidottujen tukien ja maaseudun kehittämisvarojen turvaamista. Heidän mukaansa kovaa lobbausta ja työtä tarvitaan, jotta muut EU-maat ymmärtävät Suomen erityistilanteen.
Euroopan parlamentti päättää nyt ensimmäistä kertaa yhdessä neuvoston kanssa yhteisen maatalouspolitiikan uudistuksesta. Neuvottelut jatkuvat syksyllä. Päätökset EU:n monivuotisista rahoituskehyksistä vaikuttavat ratkaisevasti myös maatalouspolitiikkaan, jonka osuus EU-budjetista on nyt noin 40 prosenttia.