Kenestä Suomen naiskomissaari?
Tasa-arvosta on keskusteltu Brysselissä viime viikkoina vilkkaasti. Asiaa ajava komissaari Reding sai melkoisen väännön jälkeen kollegansa yritysten hallitusten naiskiintiöiden taakse.
Mepit ottivat vuorostaan kantaa seuraavan komission kokoonpanoon. Parlamentti tuki esitystäni, jossa vaadittiin jäsenmaita esittämään sekä nais- että mieskomissaariehdokasta vuonna 2014 vaihtuvaan komissioon.
Suomi, tuo tasa-arvon mallimaa, on ainoa vuonna 1995 unioniin liittyneistä maista, jolla ei ole ollut naiskomissaaria. Tähän toivottavasti saadaan parannus.
On tärkeää, että lakialoitteita tekevät sekä miehet että naiset, jotta molempien sukupuolten näkökulmat tulevat huomioiduiksi. Puheenjohtaja Barroso oli nykyistä komissiota kootessaan esittänyt toiveen naisehdokkaista. Lopputulos oli kuitenkin yhdeksän naista ja 18 miestä.
Naisten ja miesten yhtäläisempi osallistuminen politiikkaan ja yhteiskunnan muuhun toimintaan tukee eurooppalaista kilpailukykyä. Koulutetut naiset ovat Euroopan valttikortti globaalissa kilpailussa. Euroopan mailla ei luulisi olevan varaa jättää toista puolta kouluttautuneesta väestöstä ulkopuolelle maanosan tulevaisuudesta päätettäessä.
Eurooppalainen naisjärjestö, Women’s Lobby kantoi myös oman kortensa kekoon. Se julkaisi vetoomuksen tasa-arvon puolesta, jonka 50 meppiä allekirjoitti tällä viikolla.
Tällä viikolla myös eurooppalainen naisjärjestö Women’s Lobby yhdessä 50 mepin kanssa julkisti 50/50-kampanjan vetoomuksen, jossa vaaditaan jäsenmaita, eurooppalaisia puolueita ja EU-instituutioita toimiin tasa-arvon puolesta. Nimienkeruu jatkuu eri EU-maissa, kunnes ensi vuoden alussa vetoomus luovutetaan komissiolle ja hallituksille.
Toivon, että suomalaiset naisjärjestötkin ottavat kampanjaan osaa ja ehdottavat rohkeasti naista seuraavaksi suomalaiskomissaariksi. Meillä riittää päteviä ja fiksuja naisia – meidän pitää vain rohkeammin tukea toinen toisiamme.