Katkeraa kalkkia viljelijöille
Juuri kun maanviljelijöille on syötetty katkeraa kalkkia viljelijätukien maksamisen siirtämisen muodossa, tarjoillaan tuottajille seuraavaa kauhallista. Suomen maidontuottajille luvattu tuki Venäjän talouspakotteiden vaikutusten johdosta on vastatuulessa. Ja tämä puhuri puhaltaa kylmästi.
Kysymys on siitä, että kompensaatio maidontuottajille on ollut tarkoitus maksaa EU:n maatalouspolitiikan marginaalista: erästä, joka on syntynyt maidon kiintiönylityssakoista ja tukien takaisinperinnästä. Tämän marginaalin komissio haluaa nyt kuitenkin ohjata kehitysapuun ja Ebolan leviämisen estämiseen.
Nyt kompensaatio maidontuottajille esitetään rahoitettavaksi EU:n maatalousbudjetin kriisirahastosta. Tästä on jo maksettu korvauksia muun muassa eteläeurooppalaisille hedelmäntuottajille ja jäljellä ovat enää rippeet. Kriisirahaston käyttö rahoitetaan viljelijöiden suoria tukia leikkaamalla. Suomalaisviljelijöille tämä tarkoittaisi noin 7 miljoonan euron leikkauksia. Viljelijät joutuvat siis tässäkin maksumiehiksi!
Edellinen pommi viljelijöille tuli, kun suuri osa ensi vuoden viljelijätuista uhkaa siirtyä maksettavaksi vasta vuonna 2016. Syynä ovat tukien maksatuksesta vastaavan Maaseutuviraston mukaan hallinnolliset haasteet. Uuden tukikauden alkaessa koko tukijärjestelmä vaihtuu ja samaan aikaan hallinnon resursseja pienennetään. Ongelma tiedetään siis jo vuosi etukäteen ja silti epäillään, voiko sille tehdä mitään.
Tilanne on hyvin paljastava. Nähdään, että hallinto ei ole renki, vaan isäntä, joka määrää, mitä renki tekee. Rengiltä vaaditaan nyt isoa joustoa; vyötä kireämmälle ja jos hengissä selviät, maksetaan palkka seuraavana vuonna. Ei voi olla niin, että yksi valtionhallinnon virasto voi ilmoitusluontoisesti tehdä tällaisia päätöksiä.
Maataloutta on ajettu pitkään suurempiin yksikkökokoihin. Tähän haasteeseen ovat maatalousyrittäjät vastanneet ja maatalouden investoinnit ovat olleet ennätystasolla. Investoinnit maksetaan palkalla. Ja nyt uhkaa jäädä palkka saamatta. Maatilojen maksuvalmius heikkenee olennaisesti ja se voi johtaa vielä entistä suurempiin vaikeuksiin.
Molempiin ongelmiin löytyy ratkaisu, jos on tahtoa. Nyt mitataan hallituksen tahto ja kyky ja tämä jälkimmäinen on kokonaan Suomen hallituksen päätettävissä.
Kompensaatio maidontuottajille on komission päätettävä asia. Mutta siinäkin tarvitaan hallituksen kyvykkyyttä hoitaa asia.