25
heinä
2013

Kaksi lapualaista tammea

Kun vietän kesäloman ensimmäistä viikkoa Lapualla, on jälleen aikaa ihailla pihan komeaa tammea. En tiedä, kasvaako Lapualla paljonkin tammia, mutta ei niitä kovin runsaasti liene.

Kuuluisin lapualainen tammi on tietysti kaupungintalon edessä. Se on istutettu siihen olympiavoittaja Lauri Koskelan voiton kunniaksi.

Vuonna 1936 Koskela sai Berliinin olympialaisista kultamitalin lisäksi palkinnoksi tammentaimen. Se istutettiin kaupungintalon puistoon toukokuussa 1939, jossa tammi yhä kasvaa.

Istutustilaisuudesta on kuvakin Virkiä ei väsy –kirjassa. Lapion varressa on kunnallisneuvos Kustaa Ikola ja tainta pitelee puutarhuri Aino Huhtala. Tammi oli olympialaisten jälkeen Lapualle tuloonsa asti ollut Helsingin kaupunginpuutarhassa varttumassa.

Lauri Koskela ei osallistunut tammen istutukseen. Hän oli persoonallisuus, jota tällaiset kunnianosoitukset eivät tainneet kiinnostaa. Koskelahan kaatui jatkosodan lopulla traagisesti Vuosalmella. Aselepoon oli vain kuukausi aikaa.

Meidän pihapiirimme tammellakin on mielenkiintoinen historia. Talossamme oli ennen meitä asunut Härmän vikuri Jaakko Elenius perheineen. Jaskahan oli monipuolinen lahjakkuus: pappi ja lehtimies, sananjulistaja ja huumorimies.

Ennen kuolemaansa Jaska välitti luokkatoverinsa Outi Jalavan kautta meille viestin, jossa hän lyhyesti kertoi tammen tarinan. Alanurmontien tammi on kotoisin Virosta. Se nyhtäistiin Jaakon mukaan Sirje ja Jaan Kiivitin puutarhasta Tallinnasta. Jaan Kiivit toimi myöhemmin Viron arkkipiispana.

Jaakko kirjoitti: ”Taimi istutettiin hurskaissa suomalais-ugrilaisissa tunnoissa Lapualle Alanurmontielle, Outin mielestä rautatievaunua muistuttavan talon sisäpihalle 12.8.1985 varhaisaamuna kello 04.30.”

Jaakko ei viestissään kertonut, keitä paikalla oli, mutta minulle voi ilmoittautua, jos istuttajia löytyy.

Tammesta tuli Jaakon mukaan komearunkoisimpia ylhäällä Fennoskandiassa. Tuttu huumori pilkahti, kun Jaakko vertaili kahta tammea: ”Esimerkiksi Hitlerin Lauri Koskelalle Berliinin kisoissa 1936 lahjoittama tammi kaupungintalon seinustalla on kurja pusikko Alanurmontien tammeen verrattuna.”

Me Alanurmontien nykyiset asukkaat olemme ylpeitä tammesta, vaikka se onkin istutettu vähän liian lähelle taloa. Kun tammea istutettiin, ei ehkä osattu aavistaa, miten suureksi ja ylvääksi se kasvaa.