Puhe järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisestä
Voit katsoa täällä puheenvuoroni parlamentin täysistunnossa 22.10.2013 järjestäytyneen rikollisuuden kitkemisestä.
EU:ssa toimii 3600 kansainvälistä rikollisjärjestöä. Pakkotyötä tekee jäsenmaissa 880 000 orjaa. Korruptio maksaa EU:n veronmaksajille vuosittain 120 miljardia euroa.
Muun muassa nämä tiedot käyvät ilmi parlamentin väliaikaisen valiokunnan mietinnöstä. Siitä on tarkoitus äänestää Strasbourgin täysistunnossa ensi viikolla.
Mietintö kattaa laajasti järjestäytyneen rikollisuuden, korruption ja rahanpesun kitkemiseen tarvittavat toimet. EU:lta kaivataan voimakkaampia toimia kansainvälisten rikosten kitkemiseksi.
Edellä mainittujen rikoksien joukkoon pitää vielä lisätä veropetokset. Ne ovat kiinteä osa kansainvälistä rikollisuutta.
Toukokuun EU-huippukokouksen oli tarkoitus pureutua veropakoilun ja veropetoksien kitkemiseen. Kokouksen loppupäätelmät olivat tältä osin suuri pettymys. Käytännössä mitään uutta ei kokouksessa päätetty.
Miksi ei? Miksi EU:lla ei ole halua puuttua veropakoiluongelmaan?
Verotalkoisiin on tartuttava kaikilla tasoilla. Sekä paikallisesti, alueellisesti, kansallisesti, EU-tasolla ja kansainvälisellä tasolla.
EU:n on otettava johtava rooli kaikissa kansainvälisissä yhteistyöfoorumeissa. Kuten taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä OECD:ssä, verotusta koskevaa avoimuutta ja tietojenvaihtoa käsittelevässä maailmanlaajuisessa foorumissa sekä G20- ja G8-ryhmissä.
Veropetokset horjuttavat veronmaksajien uskoa ja luottamusta koko verotusjärjestelmää kohtaan. Samalla veromenetykset ovat vaaraksi sosiaalisen Euroopan tulevaisuudelle.
Toukokuun Strasbourgin täysistunnossa parlamentti vaati, että EU:ssa tapahtuva veropakoilu pitää puolittaa nykyisestä 1000 miljardista eurosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän tavoitteen olisi voinut asettaa vieläkin tiukemmaksi.
Anneli