ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Poliittinen päätöksenteko on usein hidasta. Vasta kriisien kautta on pakko tehdä sellaisia ratkaisuja, joita muuten ei saada läpi. Eurokriisissä aletaan olla äärimmäisillä rajoilla.

Samaan aikaan kun EU-johtajat pitävät kriisikokouksia toisensa perään, taloustieteilijät antavat jo shokkihoitoa Euroopalle. Miljardien jatkuville tukipaketeille täytyy tulla loppu.

Ylen kyselyssä osa suomalaisista talousviisaista arvioi, että Suomen veronmaksajien tuki Euroopan kriisimaille ja -pankeille ei välttämättä pääty koskaan. Myös Espanja hakee Kreikan, Irlannin ja Portugalin jälkeen euromailta miljardiapua.

Maksaako Suomi siis eurokriisin kustannuksia ikuisesti? Ei tunnu hyvältä.

Britanniasta tulee varsinainen shokkiehdotus kriisin ratkaisuksi. Tutkimusyhtiö Strategy Economicsin johtaja Matthew Lynn esittää blogissaan, että Suomen pitäisi irtautua euroalueesta – ei siis jonkin syviin vaikeuksiin ajautuneen euromaan, kuten Kreikan.

Lynn kaavailee, että Suomen euroeroon päädytään sen jälkeen, kun Espanjan tilanne muuttuu paniikiksi. Sen jälkeen Espanjan tukiehtoihin turhautunut Italia uhkaa irtautua eurosta.

Lynn sanoo, että Suomen eron puolesta puhuu se, että Suomi on pieni maa, jonka talous on vahva. Myös Suomen vakuusvaatimukset ovat Lynnin mielestä omiaan ajamaan maata ulos yhteisvaluutasta. Kaikkeen on varauduttava. Vitseillä ei pitkälle pötkitä.

Tilanne pitkittyy, koska Etelä-Euroopan maat ja Saksa eivät ole päässeet sopuun siitä, miten kriisi hoidetaan.
 
EU-johtajat ovat kokoontuneet 28 kertaa kriisikokouksiin. Ulos on tultu toiveikkaina ja kansalaisille on vakuutettu, että markkinavoimista on saatu niskalenkki. Todellisuudessa kriisi on laajentunut ja syventynyt.

Stressitestit tehtiin kaksi kertaa. Ne osoittivat, että eurooppalaiset pankit olivat kunnossa. Jälkeenpäin on helppo todeta, että testit olivat pelkkää ajanpeluuta.

Kuka uskoo EU-päättäjiin enää kriisin ratkaisijoina? EU-johtajat ovat epäonnistuneet. Tästä pitäisi keskustella. Vastaus ei voi olla lisää valtaa EU:lle.

Osalle finanssikriisi on mahdollisuus keskittää valtaa ja kehittää Euroopan liittovaltio. Mitä syvempi kriisi, sitä enemmän valtaa EU:lle on liittovaltion kannattajien mielestä annettava.

Europarlamentti hyväksyi tälläkin viikolla kyseenalaisen lakipaketin komission valvontavallan lisäämiseksi. Se sisälsi enemmän askelia kohti liittovaltiota kuin hyvää.

Euroopan suuri kehityslinja nyt on jakaa velat ja keskittää valta. Tätä linjaa on käännettävä 180 astetta ympäri: vastuu veloista pitää jakaa velallismaille ja valta pitää hajauttaa.

Eurokriisiä ei ratkaista uusilla säännöillä. Entisiäkään sääntöjä ei ole noudatettu, ja siksi on kriisi.

Kriisin vaikutukset Suomeen ovat merkittäviä. Mikäli Suomen valtiolle tulee tappioita, joutuvat veronmaksajat siitä vastuuseen. Suomeksi tämä tarkoittaa tuntuvia veronkiristyksiä.

Hallitus ei ole valmis kiristämään verotusta parantaakseen kansalaisten terveyspalveluita, mutta se takaa Espanjan pankit.

Alussa sanottiin, että pieniä maita voidaan tukea, mutta EU:n rahkeet eivät riitä Espanjan ja Italian pelastamiseen. Nyt on piikki avattu. Pääministeri Katainen ei ole pystynyt vastaamaan, mitä tämä voi maksaa Suomelle.

Julkaistu Suomenmaassa 15.6.2012