ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Kävimme tänään ympäristövaliokunnassa läpi tulevaa lainsäädäntökautta. Yritämme jongleerata sadalla pallolla. Asioita ja intressiryhmiä on valtavasti. Valiokunnan käsittelemät asiat koskettavat joka ikistä maapallon ihmistä.

On tuskallista, että moni asia muuttuu kovin hitaasti parempaan tai jopa huononee. Esimerkiksi luonnon monimuotoisuus vähenee koko ajan. Samoin käytämme koko ajan enemmän resursseja, joista merkittävä osa on uusiutumattomia.

Ympäristövaliokunnan tulevat viisi vuotta

Kokonaisuus on saatava jollain tavalla tasapainoon. Poimin tässä läpi muutaman  ympäristövaliokunnan tulevista asioista. Kokonaisuuden voi jakaa neljään: ympäristön tilan parantaminen ilmastoneuvotteluineen, resurssitehokkuus, kansanterveys ja ruokaturvallisuus.

Unionin ympäristöpolitiikkaa ohjaa järjestyksessään seitsemäs toimintaohjelma. Kantavana ajatuksena on taata kaikille ihmisille hyvä elämä maapallon resurssien rajoissa. Tämä on kuin suoraan alkiolainen ajatus siitä, että maa on jätettävä paremmassa kunnossa tuleville sukupolville.

Ajatus kaiken kattavasta ympäristöohjelmasta on kaunis. Harmi vain, että todellisuus on karumpi: EU:n toimet ovat osin ristiriitaisia. Vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.

EU-alus keikkuu suurissa aalloissa

EU:n pitäisi saada aikaan enemmän, kun monia jäsenmaita vaivaa korkea työttömyys, heikko talouskehitys, mittava velkataakka ja liiallinen riippuvuus uusiutumattomista energianlähteistä.  Kovimman kritiikin mukaan koko talousjärjestelmämme on kestämättömällä pohjalla. Pahin uhkakuva on se, että tämä lama ei mene ohi.

Kauniit ajatukset eivät auta, jos niitä ei saada toteutettua. Esimerkiksi vesiekosysteemeistä ja veden laadusta on voimassa tiukkaa EU-lainsäädäntöä, mutta sitä ei ole saatu käytäntöön läheskään kokonaan. Onko viisasta tehtailla direktiivejä, jos ne jäävät kuolleiksi?

Nuukailu hyveeksi

Resurssien käytön tehokkuus on niin kutsutun 2020-strategian keskiössä. Kyse on yksinkertaisesta asiasta. Älä tuhlaa. Tämän pitäisi olla itsestään selvää, mutta valitettavasti niin ei ole. Heitämme käyttökelpoista tavaraa ja ruokaa kaatopaikalle valtavia määriä.

Samalla tuotamme tavaroita energiaa, vettä ja muita resursseja haaskaten. EU:n tavoite on saada aikaan järjestelmä, jossa kaikki kiertää tehokkaasti, eikä jätettä itse asiassa synny. Tätä kutsutaan kiertotaloudeksi.

EU pyrkii siis maailmaan, joka on merkittävälle osalle ainakin varttuneempia suomalaisia hyvin tuttu. Nuukailu kannattaa kaikin puolin. Kaikki voittavat, häviäjiä ei pidemmällä aikavälillä ole.

On kuvaavaa, että kaikkein suurimmat yritykset toimialasta riippumatta varautuvat tulevaan resurssiniukkuuteen. Todelliset edelläkävijät tietävät tämän. Tuhlarit tulevat kaatumaan.

Kansa sairastaa, EU auttaa

’Kansanterveyden ongelmat ovat suoraan kytköksissä ympäristön tilaan. Ihmiset voivat juuri niin hyvin kuin heidän ympäristönsä voi. Ikääntyvä väestö tulee sairastamaan entistä enemmän kroonisia sairauksia, epäterveellinen ravinto lisää sydäntautiriskiä, tupakointi syöpiä, ruuan antibioottijäämät sotkevat elimistömme hormoneja, liiallinen alkoholinkäyttö on merkittävä ongelma  ja niin edelleen.

Tämän me tiedämme. Riskejä on tunnistettu. Niihin voidaan vaikuttaa konkreettisesti. Esimerkiksi hengittämämme ilman laatu on monessa maassa parantunut merkittävästi, kun asiaa todella mitataan. Toisaalta liikennemäärien kasvaminen huonontaa ilmanlaatua. Asioilla on aina monta puolta.

Tupakoinnin yhä tiukkenevat kiellot ovat merkittävä positiivinen asia, erilaisten tarttuvien tautien kuten tuberkuloosin ja Ebolan leviäminen puolestaan negatiivisia. Yhteistä näille on se, että ne eivät pysähdy maarajoille, eivätkä jää EU:n ulkopuolelle. Tilanteen parantaminen vaatii laajamittaista yhteistyötä ympäri maailman. Elämme keskinäisriippuvaisessa maailmassa.

Ruokaturvallisuus perustuu varovaisuuteen

Valiokuntaan kuuluu myös ruokaturvallisuus. Tällä tarkoitetaan niitä toimenpiteitä, joilla syömämme ruoka on puhdasta ja turvallista ravinnoksi.

Perusajatuksia on kaksi. Varovaisuus: jos jostain asiasta ei varmasti tiedätä, sitä ei sallita. Toiseksi koko ruokaketjun on oltava tiedossa tuottajalta kuluttajaan saakka. Suomalaisilla asiat ovat tässä suhteessa hyvin. Voimme kertoa hyvistä toimintatavoistamme eteenpäin.

Ympäristövaliokunta käsittelee parhaillaan geneettisesti muunneltujen kasvien viljelyä. Asia on hiertänyt pitkään, mutta nyt esillä olevan kompromissin mukaan jäsenmaat saavat päättää itse antavatko ne luvan viljelylle maaperallään vai eivät.

Kompromissi on poliittisten realiteettien myöntämistä. Asia on monessa maassa herkkä. Mistään EU-linjasta ei voi kuitenkaan puhua, jos valta on yksittäisillä jäsenmailla. Varovaisuusperiaatteen mukaisesti ehkä on hyvä näin. Ihmisten huoliin on vastattava.

Ympäristövaliokunnan työtä seurataan tarkasti

Ympäristövaliokunta on yksi parlamentin merkittävimmistä valiokunnista. Meidän toimiamme seurataan tiiviisti. Saamme runsaasti palautetta. Suurimmalla osalla parlamentin käsittelemistä asioista on ympäristöulottuvuus.

On etuoikeus tehdä työtä ympäristövaliokunnassa.