ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta hyväksyi tänä aamuna (11.7.) niin sanotun LULUCF -raportin, joka käsittelee maan- ja metsänkäytön panosta EU:n ilmastotavoitteiden toteuttamiseksi.

Äänestin esitystä vastaan. Äänestyksen tuloksena hyväksytty päästöjen laskentatapa asettaa jäsenmaat hyvin eriarvoiseen asemaan metsänkäytön mahdollisuuksien osalta. Suomi kärsisi esitetystä laskentatavasta.

Valiokunnan esitystä käsitellään seuraavaksi täysistunnossa. Tavoitteena on, että esitys muuttuu. Jos ei muutu, niin viimeinen mahdollisuus on yhteisneuvotteluissa jäsenmaiden neuvoston kanssa.

Esityksen ongelma on, että laskentatavan mukaan EU-maan tulevien metsähakkuiden laajuutta verrataan historialliseen hakkuiden keskiarvoon.

Jos tulevat hakkuut ylittävät maan aikaisemmat hakkuumäärät, ne luetaan päästöiksi. Silloin kyseisen maan täytyy leikata päästöjään vastaavassa suhteessa muilta aloilta tai hankkia markkinoilta päästöoikeuksia.

Epäoikeudenmukaisuus piilee siinä, että ehdotettujen vertailujaksojen aikana eri maiden hakkuumäärät vaihtelivat huomattavasti. Suomen metsähakkuumäärät olivat vähäiset.

Toisilla mailla, kuten Ruotsilla, vertailujakson hakkuumäärät olivat huomattavasti korkeammat.

Näin ollen jos Suomi nostaisi tulevaisuudessa metsänkäyttöastetta esimerkiksi Ruotsin hakkuiden tasolle, Suomea rokotettaisiin mutta Ruotsia ei.

Suomen kontolle laskettaisiin päästöjä lisääntyneestä metsänkäytöstä, vaikka Suomen metsät edelleen sitoisivat huomattavasti enemmän hiilidioksidia kuin vapauttaisivat. Asiassa ei ole järjen hiventä.

Euroopan metsäisin maa Suomi, jossa kasvaa vuosittain enemmän metsää kuin sitä hakataan, saisi lisätiukennuksia jo ennestään EU:n tiukimpien joukossa oleviin päästövähennystavoitteisiin.

Metsätalous on kansantaloutemme kulmakivi, joka tuo yhteen pienet metsänomistajat ja suuret kotimaiset yritykset. Aktiivista metsänhoitoa täytyy puolustaa. Se on todellinen ilmastoteko.

Neuvottelut esityksen sisällöstä ovat olleet vaikeat ja ne jatkunevat vaikeina myös tämän päivän valiokuntaäänestyksen jälkeen.

Teen parlamentissa työtä sen eteen, että historiallinen hakkuumäärän vertailu poistuu esityksestä.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen