ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Euroopan parlamentin aamiaiskuppila täyttyy ääriään myöten. Tuoleja ja pöytiä kannetaan lisää, kun parlamentaarikot keskustelevat EU:n arktisesta politiikasta. Pohjois-Euroopan asiat kiinnostavat ja ovat tänä syksynä vahvasti esillä Brysselissä.

Suomi on aktiivinen jäsen sekä Arktisessa neuvostossa että EU:ssa. Arktisen alueen parlamentaarikkokonferenssi järjestettiin tällä viikolla Brysselissä. Kansanedustaja Hannes Manninen on järjestön puheenjohtaja. Myös saamelaiskäräjät olivat edustettuina kokouksessa.

Paikallisten asukkaiden näkökulmat pitää huomioida EU:n arktisessa politiikassa. Saamelaistahojen ja komission sekä parlamentin välistä vuoropuhelua on syytä kehittää.

Parlamentti työstää parhaillaan mietintöä EU:n arktisesta politiikasta. Prosessin aikana olen huomannut, että eurooppalaiset poliitikot ja virkamiehet tarvitsevat Arktisen politiikan tueksi ja pohjaksi monitieteistä tutkimustietoa Arktisesta ympäristöstä.

Vuonna 2008 komissio antoi tiedonannon EU:sta ja Arktisesta alueesta, mikä oli lähtölaukaus unionin arktiselle politiikalle. Tuolloin yksi komission julkilausutuista tavoitteista oli Arktisen informaatiokeskuksen perustaminen. Me suomalaiset teemme työtä sen eteen, että informaatiokeskus saataisiin Rovaniemelle. Myös Arktisen alueen parlamentaarikkokokous kannattaa informaatiokeskuksen sijoittamista Lapin yliopiston Arktisen keskuksen yhteyteen.

Lapin yliopisto ja Arktinen keskus palvelisi osaamisensa ja sijaintinsa vuoksi erinomaisesti eurooppalaisen arktisen tutkimusverkoston tarpeita.

Arktisen alueen tulevaisuus on kysymys, johon EU:n on otettava kantaa, mikäli se haluaa olla uskottava kansainvälinen toimija. Suomen, Ruotsin ja Tanskan ansiosta EU ulottuu Arktiselle alueelle.

Julkaistu Lapin Kansassa 17.9.2010