ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Etelä-Pohjanmaa on vahva maatalousmaakunta, sitä kuvastaa jo tämän komian blogin taustalla avautuva ohrapeltokin. Maakunnan alueella asuu noin 4 % Suomen väestöstä, mutta maakunta tuottaa 14 % suomalaisesta ruuasta.

Ruuan tuottamisen ammattilaisia Etelä-Pohjanmaalta löytyy runsaasti. Maanviljelijät, elintarvikealan työntekijät, mestarikokit ja tietysti meidän äidit ja isit.

Elintarviketeollisuuden puolella vaikuttaa vahvoja voimia kuten Atria, Ilmajoen Osuusmeijeri ja Valion Seinäjoen tehdas. Lisäksi Seinäjoella toimii elintarvikekehityksen asiantuntijayritys Foodwest Oy. Alueella on vahva elintarviketeollisuuden toimijoiden keskittymä.

Maatalous ja elintarviketeollisuus on huomioitu ansiokkaasti ELY-keskuksen maakuntastrategiassa ja Etelä-Pohjanmaan liiton valmisteilla olevassa vuoteen 2040 katsovassa maakuntastrategiassa. Maakuntastrategian valmistelumateriaaleissa todetaan: ”Vuonna 2040 alue on maatalouden ja elintarviketuotannon teknisen ja ekologisen kehityksen edelläkävijä.”

Mielenkiintoinen avaus on myös KUMURU-hanke. Sen tavoitteena on tuottaa ”kulttuuri, musiikki ja ruoka” -teemasta uutta tutkimusta, uusia tapahtuma-aihioita ja innostaa uutta liiketoimintaa. Hankkeessa otetaan uusi näkökulma elämyksen tuottamiseen, jossa ruoka ja musiikki yhdistyvät. Mielestäni hankkeeseen liittyvät hienolla tavalla Etelä-Pohjanmaan vahvuudet.

Perinneruuan näyttämönä voisi toimia esimerkiksi Eteläpohjalaiset Spelit, Provinssirock puolestaan uuden urbaanin ruokakulttuurin lähettiläänä, Tangomarkkinat voisi hakea tukea viinin ja juuston yhteistyöstä. Miltä maistuisi tulisen tangon, argentiinalaisen viinin ja pohjalaisen juuston yhdistelmä?

Ruoka-asiat ovat esillä myös EU-ympyröissä. Yhteistyötä ruuantuotannon kannalta omaleimaisten eurooppalaisten alueiden välillä on laitettu vireille ja Etelä-Pohjanmaa on mukana.

Viimeaikaiset Euroopan-laajuiset tapahtumat ovat yhä enemmän korostaneet puhtaan ja turvallisen ruuan merkitystä. Ihmiset tahtovat tietää mitä suuhunsa pistävät.

Tämä on huomattu myös Foodwestissä, joka toteutti viime vuonna hankkeen pohjalaisen elintarviketeollisuuden logistiikkaongelmien ratkaisemiseksi johtolauseenaan: ”Pohjalaisen ruuan matka suomalaisten kuluttajien lautaselle helpommaksi.”

Etelä-Pohjanmaalla on mahdollisuus profiloitua turvallisten ja puhtaiden elintarvikkeiden tuottajana kotimaassa ja kansainvälisesti. Tehdään eteläpohjalaisesta elintarviketuotannosta maailman läpinäkyvintä. Ihmiset tahtovat tietää ruokansa matkan pellosta lautaselle asti.

Tämän tiedon tarjoamalla vahvistamme entisestään turvallisten ja puhtaiden elintarvikkeiden brändiämme. Atria on tässä esimerkkinä tuotteidensa alkuperämerkintöjen myötä. Samaa toimintatapaa voitaisiin soveltaa myös ravintolaruokaan.

Vuonna 2025 Etelä-Pohjanmaa on tunnettu ruokakulttuuristaan.

Maakunnan ravintolayrittäjät pitävät huolta, että pizzan ja kebabin lisäksi, ruokalistoilta löytyvät eteläpohjalaiset klassikot. Maakuntakeskuksessa on suosittu eteläpohjalaiseen ruokaan keskittynyt ravintola. Ympäri maakuntaa löytyy lähiruokamarketteja, jotka ovat erikoistuneet eteläpohjalaisten tuotteiden tarjoamiseen kuluttajille.

Uutta eteläpohjalaista ruokakulttuuria on kehitetty ja ruokalajeille on keksitty kuvaavia ja hauskoja paikallisia nimiä. Elintarviketeollisuuden kentällä on myös uusia toimijoita ja ruuan jalostaminen tapahtuu kokonaan omassa maakunnassa.

Kauhajoen ruokamessut ovat paisuneet Euroopan-laajuiseksi tapahtumaksi, jossa ihmiset käyvät Ranskasta asti opettelemassa eteläpohjalaisen keittiön saloja. Etelä-Pohjanmaa houkuttelee matkailijoita nauttimaan puhdasta lähiruokaa.

Anneli Jäättenmäki
europarlamentaarikko

Kirjoitus on julkaistu Komiat Pirot -blogissa.