Aseita syyriaan?
Neuvosto päätti maanantaina olla jatkamatta EU:n asevientikieltoa Syyriaan. Kiellon päättämistä ajoivat Ranska ja erityisesti Iso-Britannia. Asevientikiellon jatkamiseen olisi tarvittu yksimielisyys.
Iso-Britannia ja Ranska haluavat mahdollistaa aseiden viennin Syyrian oppositiolle. Venäjä toimittaa aseita al-Assadin hallituksen joukoille.
EU:n päätös herättää kysymyksiä. Asevientikiellon lopettaminen ei jouduta konfliktin poliittista ratkaisua. Konfliktia ei ratkaista aseilla, vaan rauhanomaisesti. Ymmärrän hyvin, että Suomi – monen muun maan ohella – vastusti aseidenvientikiellon päättämistä.
EU:n yhteisen ulkopoliittisen linjan muodostaminen ei ole helppoa vaikeissa kysymyksissä. Toisaalta Syyrian tapauksessa päätettiin jatkaa muita sanktioita, kuten taloudellisia sanktioita sekä matkustuskieltoja. Lisäksi EU tukee Venäjän ja Yhdysvaltain aloitetta Syyria-kokouksen järjestämisestä Genevessä ensi kuussa.
EU:lla on edelleen voimassa oleva yhteinen kanta asevientiin kolmansiin maihin. Kannassa todetaan, että jäsenvaltioiden on evättävä lupa sotilasteknologian ja puolustustarvikkeiden vienniltä, joka aiheuttaisi tai pitkittäisi aseellisia konflikteja tai kärjistäisi niitä.
Yhteinen kanta on edelleen voimassa. Se on EU-maiden yksimielisesti hyväksymä, joskin jäsenmaat ovat soveltaneet kantaa vaihtelevasti omissa luvituskäytännöissään.
Parlamentti ottaa kantaa yhteisen kannan kehittämiseen kesäkuun täysistunnossa. Tämän viikkoinen Syyria-päätös varmasti muistetaan ja nousee keskusteluissa esille. Parlamentin ulkoasiainvaliokunnan keskiviikko-aamun keskustelu antoi osviittaa siitä, että päätös tuomitaan kaikissa suurissa ryhmissä.