ACTA parlamentissa
Yhteys kansalaisiin ja palaute heiltä on europarlamentaarikon työn ehdoton suola.
Viime aikoina olen saanut paljon palautetta väärentämisen vastaisen kauppasopimukseen, eli ACTAan (Anti-Counterfeiting Trade Agreement) liittyen. Sopimuksen tarkoituksena on yhtenäistää kansainvälinen teollis- ja tekijänoikeuksien valvonta sekä suojelu.
Sananvapauden puolustajat ovat kritisoineet ACTAn rajoittavan internetin vapautta. On myös kritisoitu, että sopimuksen pohjalta voidaan estää rinnakkaislääkkeiden valmistus sekä geenimuunneltujen lajikkeiden hyödyntäminen viljelyssä.
ACTAn valmistelu on saanut osakseen suurta kritiikkiä. Sopimusta luonnosteltiin useita vuosia salassa. Siitä saatiin tarkempaa tietoa vasta kun pöytäkirjoja vuoti julkisuuteen.
Suomi allekirjoitti sopimuksen eilen Tokiossa 22 muun EU-maan tavoin. Loput EU-maista (Saksa, Viro, Kypros, Hollanti ja Slovakia) allekirjoittavat sopimuksen myöhemmin.
Australia, Etelä-Korea, Japani, Kanada, Marokko, Singapore, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat liittyivät sopimukseen jo lokakuussa 2011. Sopimuksesta on neuvotellut yhteensä 39 maata.
Europarlamentin pitää hyväksyä sopimus. Valmisteluvaiheessa sillä ei ole kuitenkaan ollut pääsyä sopimusasiakirjoihin – toisin kuin esimerkiksi suurilla amerikkalaisilla yrityksillä, joilla on paljon tekijänoikeuksia.
Europarlamentin kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) laatii ACTA-sopimuksesta mietinnön, josta äänestetään näillä näkymin huhti- tai toukokuussa. Neljä muuta valiokuntaa antaa lausunnon.
Europarlamentti järjestää ACTAsta kuulemisen 1. maaliskuuta. Myöhemmin sopimuksesta äänestetään europarlamentin täysistunnossa touko- tai kesäkuussa.
On selvää, että parlamentti tulee jakautumaan äänestyksessä jyrkästi kahtia