12
heinä
2013

Syökää lähiruokaa, suomalaiset!

Suomen kesä on kukkeimmillaan. Nyt on myös se aika vuodesta, jolloin maaseutu näyttää voimansa. Kesällä maaseudullakin on ystäviä.

Ihmiset liikkuvat tavallista enemmän ja omaleimaisia kesätapahtumia on lähes joka kylässä. Kulttuuria kulutetaan ja kulttuurista puhutaan.

Odotan innolla tulevaa lomaa ja uusia elämyksiä: Karstulan, Lapuan, ja Lappajärven kuuluisia teatteriesityksiä, Juankosken metsäiltamia, pesäpallo-otteluja ja ystävien tapaamisia.

Kesän tapahtumat eivät ole pelkkää viihdettä. Musiikin kuuntelulla, laulamisella, soittamisella ja teatteriesityksillä torjutaan mitä parhaimmalla tavalla suomalaisten yhä lisääntyviä sairauksia, kuten masennusta ja dementiaa.

Kun sukulaiset ja ystävät tapaavat Suomen kesässä, yksi takuuvarma puheenaihe on ruoka. Yhdessä syöminen ja kesän herkuista nauttiminen kuuluvat asiaan. Kotimaiset herkut kruunaavat ruokapöydän ja luovat myös hyvän tunnelman yhdessäololle.

Ruuan tuottaminen EU:n ja koko maailman pohjoisimmassa maatalousmaassa ei ole aivan yksinkertainen juttu. Se vaatii viljelijältä korkeaa ammattitaitoa, suuria investointeja ja kovaa työtä; turhan paljon myös byrokraattista paperityötä.

Suomessa tuotetaan laadukasta ruokaa. Ongelmana ovat tuottajahinnat.

Suomalaista ruokaa tuotetaan eurooppalaista keskitasoa alhaisemmilla hinnoilla erittäin hankalissa olosuhteissa. Ruisleivästä tuottajan osuus on alle 5 prosenttia, jos tarkkoja ollaan 4,3 prosenttia. Valtiokin ottaa enemmän, alv on 14.

Hyvä kysymys kuuluu, miksi hän joka tekee eniten, ansaitsee vähiten. Tuottajat ansaitsevat oikeudenmukaisen osuuden työstään.

Ruokaketjun hinnanmuodostuksen läpinäkyvyyttä on parannettava. Kuluttajalla on oikeus tietää, miten ruuan kuluttajahinta muodostuu.

Elintarvikemerkinnät on merkittävä selkeästi. Myös puolivalmisteisiin ja eineksiin on merkittävä alkuperä.

Tällä hetkellä Suomeen tuodaan ruokaa lähes kolme kertaa enemmän kuin sitä maasta viedään.

Kotimaisella elintarvikealalla on parantamisen varaa markkinoinnissa.

Maatalous ja elintarviketeollisuus ovat tärkeitä työllistäjiä koko Euroopassa. Suomessa elintarviketeollisuus työllistää 300 000 ihmistä. Viennin avulla tätä määrää voidaan nostaa ja työpaikkoja lisätä.

Mutta tärkeintä on paikallistaso. Kunnalliset ruokapalvelut ovat avainasemassa lähiruuan edistämisessä. Niissä tarjotaan 400 miljoonaa ateriaa vuosittain. Se mistä raaka-aineet ostetaan, on merkittävä arvovalinta.

Ostetaanko omasta kunnasta, omasta maakunnasta vai lähdetäänkö merta edemmäksi kalaan ja ostetaan perunat Puolasta? Tämä valinta ratkaisee myös monen työpaikan. Entä saako paikallisista ravintoloista suomalaista lihaa ja kalaa?

Tärkeää on sisällyttää lähiruoka viralliseen kuntastrategiaan. Kunnalliset päättäjät ovat paljon vartijoina, kuten myös hotelliketjujen ruokahankinnoista vastaavat.

Kuluttaja ostaa suomalaista, jos sitä on tarjolla. Pitäkäämme huoli siitä, että lähiruoka on kaikkien suomalaisten ulottuvilla.

Anneli Jäätteenmäki
europarlamentaarikko

Kirjoitus on julkaistu Suomenmaassa 12. heinäkuuta 2013