5
syys
2014

Superkomissaareja odotellessa

Tätä kirjoitettaessa en tiedä vielä Suomen tulevan komissaarin salkun sisältöä. Suomalaiset tiedotusvälineet ovat kertoneet, että Jyrki Kataisesta tulisi superkomissaari.

Sehän olisi aivan erinomainen asia. EU tarvitseekin nyt superkomissaareja, ihan kokonaisen superkomission!

Emme kuitenkaan tarvitse sellaista ”superkomissaaria”, joka on vain paperilla superkomissaari ilman että hänen salkussaan on painava sisältö.

On kuolleena syntynyt ajatus, että komissaarit ryhtyisivät valvomaan toisiaan. Voiko joku kuvitella, että esimerkiksi ”superkomissaari” Katainen käskyttäisi ranskalaista talouskomissaaria? Parlamentti valvoo ja komissio tekee esityksiä.

Toivokaamme Kataiselle sellaista komissaarin tehtävää, jossa on kunnon sisältö ja jonka asioihin hän itse pystyy vaikuttamaan. Suomalaiset neuvottelijat tekevät varmasti parhaansa, mutta on hyvä säilyttää suhteellisuudentaju.

Suuret maat tuppaavat kuorimaan kermat myös EU-kakusta. Tässä valossa superkomissaarista puhuminen ja kritiikitön hehkutus kääntyvät helposti vitsien aiheiksi.

Olemme kuitenkin vakavien asioiden äärellä. Työttömyys nousee, talous sakkaa ja Britannia uhkaa jättää koko EU:n. Kaiken yllä on äärimmäisen vakava Ukrainan tilanne. Helsingistä Kiovaan on linnuntietä vain vähän yli tuhat kilometriä.

Talouskriisi ei ole poistunut, mutta se on muuttanut muotoaan. Aikaisemmin ahdingossa olivat pienet jäsenmaat kuten Kreikka, Irlanti ja Portugali.

Nyt suuret Ranska ja Italia jatkavat velkaantumisen tiellä. Saksankaan talous ei toimi EU:n veturina. Deflaatio uhkaa Eurooppaa.

Suomen talouden kehitys on EU:n huonoimpia. Enää ei Suomi voi sormi pystyssä opettaa huonosti talouttaan hoitaneita kriisimaita.

Talouskriisi, Ukraina ja Britannian mahdollinen ero EU:sta liittyvät toisiinsa. Talouspakotteet pahentavat talouskriisiä niin EU:ssa, Venäjällä kuin koko maailmassa. Ja kun EU-maiden taloudella menee huonosti, Britannian into jättää EU kasvaa.

Muutama vuosi sitten kukaan ei oikein ottanut todesta Britannian mahdollista eroa. Ääni on nyt muuttunut kellossa. Tuleva Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja, nykyinen Puolan pääministeri Donald Tusk, ilmoitti heti valintansa jälkeen, että hän on valmis ottamaan Britannian huolet huomioon ja etsimään niihin ratkaisuja.

Ilman Britanniaa EU:n painoarvo maailmalla laskee. Britannia on EU:n toiseksi suurin talous ja se on sotilaallisesti Euroopan jättiläinen, ydinasevaltio.

Puolan pääministerin valinta EU:n korkeaan virkaan osoittaa, että Puola on ottanut paikkansa EU:ssa. Ja symbolisesti se osoittaa myös sen, että entinen Itä-Eurooppa on tasaveroinen vanhojen jäsenmaiden kanssa.

Ilman Tuskin valintaa Eurooppa-neuvoston puheenjohtajaksi Italian nykyistä ulkoministeriä Federica Mogheriniä ei olisi kelpuutettu EU:n ulkosuhdekomissaariksi. Osa katsoo, että Mogherini on suhtautunut Venäjään liian myötämielisesti.

EU:n huippuvirat on kohta jaettu. Sen jälkeen on aika kääriä hihat ja ryhtyä tositoimiin. Haasteita ainakin riittää.

Kirjoitus on julkaistu 5.9.2014