1
touko
2014

Suomi nousuun yhteisvoimin

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen myönsi vappuaaton tv-haastattelussa, että Suomen talouden perusta on romahtanut. Tänään työn päivänä on syytä kysyä, mitä tekee Suomen hallitus ja missä luuraa suomalainen vasemmisto.

Suomen johtavat poliitikot ovat keskittyneet henkilökohtaisiin urasuunnitelmiinsa. Suomi nousuun -suunnitelma puuttuu.

Nyt pitää keskittyä luomaan edellytyksiä uusille työpaikoille. Se on isänmaalle paljon tärkeämpi asia kuin ministerien urahaaveet. Kaikki energia olisi keskitettävä työpaikkojen luomiseen.

Suomelle tulisi rakentaa pikaisesti kansallinen työohjelma, joka sisältää poliittisia ja taloudellisia toimenpiteitä työllisyyden ja yrittäjyyden edistämiseksi sekä uusien työpaikkojen luomiseksi.

Työohjelman rakentaminen on aloitettava heti ja sen laadintaan on otettava mukaan kaikki poliittiset puolueet, työmarkkinajärjestöt ja yrittäjien edustajat.

Suomalaiset yritykset pystyvät tarjoamaan entistä useammille töitä, jos myös valtio ja kunnat ostavat suomalaisia tuotteita. Valtio ja kunnat on saatava tosissaan mukaan.

Suomalaisen palvelut ja hyvinvointi perustuvat ahkeran työnteon saavutuksiin. Suomi nousi kansakunnan kovan työn ansiosta ja rahoituksella teollisuusmaaksi, joka on tuottanut maailman menestykseen nousseita yrityksiä ja osaajia.

Suomea on rakennettu sisulla, sinnikkyydellä ja saavutuksilla; naisten ja miesten ahkeralla työllä. Nyt tämä menestysresepti on uhattuna, kun globaalitalouden vaikutukset järisyttävät työn ja toimeentulon yhtälöä.

Tuoreiden viranomaisten tilastolukujen mukaan maaliskuun lopussa koko maassa ilman työtä oli yli 315 000 ihmistä.

Työttömien määrä kasvoi vuoden aikana lähes 30 000 hengellä. Työttömiä koko maan työvoimasta oli kaksitoista prosenttia, siis enemmän kuin joka kymmenes työikäinen on vailla työtä.

Työttömyys ei ole vain tiettyjen alueiden, ammattiryhmien tai kansanosien ongelma, vaan se koskettaa kaikkia.

Lomautuksia ja irtisanomisia on tapahtunut niin perusteollisuudessa ja palveluyrityksissä kuin valtiolla ja kunnissa. Lähtöpasseja on jaettu työntekijöille, toimihenkilöille ja johtajille. Epätietoisuus tulevaisuudesta on päällimmäinen tunne usealla työpaikalla.

Työttömyydellä on aina laajoja inhimillisiä ja taloudellisia vaikutuksia niin yksilön elämään kuin koko yhteiskuntaan.

Euroopan historiasta löytyy surullisia esimerkkejä siitä, millaisia vakavia seurauksia taloudellinen ahdinko ja työttömyys voivat aiheuttaa.

Suomessa tarvitaan nyt työn ja toivon sanomaa, jonka rakennuspuuna olisi kansallinen työohjelma. Se olisi todellinen sinivalkoinen jalanjälki päättäjiltä.

Vappu on työn juhla. Toivoisin, että se olisi erityisesti suomalaisen työn juhla.

Anneli Jäätteenmäki

Blogi on julkaistu uusisuomi.fi- ja iltalehti.fi-sivustoilla 1.5.2014