10
touko
2019

Selkä edellä tulevaisuuteen

Jos nykymeno ei maita, toivoa haetaan menneestä. Moni ihminen on pettynyt tämän ajan politiikkaan. Espanjassa tuore oikeistopuolue VOX sai yli 10 prosentin ääniosuuden puolustamalla tiukasti yhtenäistä Espanjaa ja perinteisiä arvoja.

Ihmiset kokevat turvattomuutta globalisaation edetessä. Taloustieteilijät puhuvat rakennemuutoksesta ja luovasta tuhosta. Selkosuomeksi tämä tarkoittaa monelle työn menettämistä, muuttoa kotiseudulta ja jatkuvaa uudelleenkouluttautumista. Se läkähdyttää, vaikkei lamaannuttaisikaan.

Puoluekartta muuttuu nyt monessa maassa. Euroopan parlamentin kokoonpano heijastelee hyvin jäsenmaiden kehitystä. Kun kuluvan parlamenttikauden alussa parlamentissa edustettuna oli 191 kansallista puoluetta, nyt vajaa viisi vuotta myöhemmin niitä on jo 232.

Perinteiset puolueet ovat ikään kuin takit tyhjinä, kykenemättömiä uudistumaan ja kertomaan selkeästi, miksi niitä pitäisi äänestää, kun ympäriltä on helppo osoittaa paljon epäonnistumisia.
Ihmiset haluavat muutosta ja toivoa paremmasta. Jos niitä ei mikään perinteinen puolue onnistu tarjoamaan, joku muu kyllä yrittää.

Populistiset liikkeet ovat ongelma perinteisille puolueille. Ne ovat huolissaan omasta asemastaan ja sitä, etteivät ne voi jatkossa yhtä suoraviivaisesti päättää politiikan linjasta.

Euroopan parlamentin suurimman puolueen EPP:n asema on erityisen mielenkiintoinen. EPP jäädytti Orbanin Fidesz-puolueen jäsenyyden maaliskuun lopulla Orbanin yksinvaltaisen politiikan vuoksi. Fideszn mepit kelpasivat EPP:lle pitkään, vaikka Orbanin politiikka ei miellyttänytkään.

Demokratiassa vaalitulos ei ole ikinä väärä. Tehty politiikka voi sitä olla. Kun kansalaiset kokoontuvat äänestämään loppukuun eurovaaleissa, ratkaistavana olevat asiat eivät ole yhtään sen helpompia kuin kuluneen vaalikauden aikana.

Maahanmuutto ja turvapaikkajärjestelmän uudistaminen pysyvät asialistalla, kuten myös veroparatiisit ja jäsenmaiden verokilpailu. EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä pitää päättää ja maatalouspolitiikka uudistaa. Ilmastopolitikkaa pitäisi tehdä 2050-luvulle saakka.

Näihin ei pelkkä populismi pure.

Julkaistu Suomenmaassa 10.5.2019