Pääministerivaalit
Niin sanotut pääministeriehdokkaat saavat vaalien alla kaikista eduskuntavaaliehdokkaista eniten palstatilaa. Asioiden ohella ja välillä kustannuksellakin puolueiden puheenjohtajien persoonien merkitystä on ryhdytty korostamaan. Suomen eduskuntavaaleja on 2000-luvun alusta alkaen yritetty muokata pääministerivaalin suuntaan.
Pääministerikeskeisyyteen on vaikuttanut paitsi media ja poliitikkojen asennoituminen myös uudistetun perustuslain käytäntöjen vakiintuminen. Tiedämme vaalien jälkeiset menettelytavat, joilla hallitusneuvotteluihin lähdetään. Suurin puolue aloittaa hallitusneuvottelut.
Perustuslaissa ei kuitenkaan sanota, että suurimman puolueen puheenjohtajasta tulee pääministeri. Lisäksi vaalien jälkeen on sovittava hallitusohjelmasta. Suurikaan vaalivoitto ei takaa puolueelle automaattista valta-asemaa, jos se ei kykene kompromisseihin.
Mielipidemittausten mukaan olemme tilanteessa, jossa maassa on neljä suurta puoluetta. Tilanne on mielenkiintoinen, sillä se näyttää mahdollistavan monia hallitusvaihtoehtoja. Puoluejohtajat ja kannattajatkin ovat jo omia mieltymyksiään ilmaisseet, mutta niihin on syytä suhtautua varovasti siihen saakka kunnes vaalitulos on loppuun asti laskettu.
Suomen politiikka voi siis monipuolistua erilaisten hallitusvaihtoehtojen mahdollisuudesta. Mutta toisaalta: pääministerivaalin luonne voi myös yksipuolistaa eduskuntavaaleja.
Kansanedustaja on koko kansaa koskevien lakien säätäjä ja talousarvion päättäjä. Mutta yhtä lailla kansanedustaja on ihmisten ja alueen edustaja ja edunvalvoja. Meillä on käytössä yksilö- ja puoluevaalin yhdistelmä, jossa äänestäjän on mahdollista valita puolueen lisäksi vapaasti ehdokas haluamaltaan listalta. Ns. Pitkien listojen menetelmässä jälkimmäistä vaihtoehtoa ei ole.
Haluammeko pääministerivaalin luonnetta korostamalla mahdollisesti muokata vaalejamme listavaalin suuntaan? ”Jos haluat X:n pääministeriksi, äänestä X:n ehdokkaita”. Tällainenkin argumentaatio on mahdollinen. Mutta viekö se äänestäjien huomion liiaksikin puoluejohtajien arviointiin? Vähintään yhtä tärkeää on, että jokainen edustaja kykenee kunnialla tehtäväänsä eduskunnassa hoitamaan.
Lisäksi listavaaleissa läpi pääsisivät käytännössä puoluejohdon suosikit. Ruohonjuuritason päätösten ja kansalaistoiminnan merkitys eduskuntavaaleissa vähenisi. Pääministerivetoisissa listavaaleissa on vaarana myös se, etteivät puolueet uudistu vaan sammaloituvat entisestään, kun puoluejohto valitsee listalleen omia suosikkejaan, jotka eivät kritisoi puoluejohtoa.
Pääministeri on eittämättä Suomen tärkein poliittinen hahmo, mutta ei kuitenkaan niin tärkeä, että se menisi kaiken muun ohi. Asioillakin on merkitystä. Politiikka on yhteisten asioiden hoitoa ja vaaleissa päätetään Suomen tulevaisuudesta.
Kevään eduskuntavaaleissa äänestäjä sanoo lopullisen sanan. Nyt on kansalaisten vuoro vaikuttaa. Jokainen ääni on tärkeä.
Julkaistu vaalikeskustelu.fi – sivustolla 11.3.2011