15
helmi
2017

Kauppaneuvotteluihin tarvitaan lisää avoimuutta

Hyväksyimme tänään täysistunnossa EU:n ja Kanadan välisen vapaakauppasopimuksen eli niin sanotun CETA-sopimuksen. Äänestin sopimuksen hyväksymisen puolesta.

CETA:n ympärillä on nähty poikkeuksellisen laaja kansalaiskeskustelu. Aamulla töihin tullessani CETA- ja TTIP-sopimuksia vastustavat mielenosoittajat olivat tukkineet Euroopan parlamentin sisääntuloväylät. Ennen äänestyksen alkua nähtiin mielenilmaus myös täysistuntosalin yleisöparvelta.

Mielenosoittajia parlamentin edessä aamulla 15.2.2017

CETA on ennenäkemättömän laaja vapaakauppasopimus. Perinteisten tullien alentamisen ja poistamisen lisäksi sopimuksella pyritään poistamaan kaupankäynnin esteitä, jotka johtuvat EU:n ja Kanadan eroavaisesta sääntelystä.

Ei ole siis mikään ihme, että CETA on herättänyt huolta monissa. Olen itsekin saanut lukuisia yhteydenottoja niin kansalaisjärjestöiltä kuin yksittäisiltä kansalaisiltakin.

Mielestäni kansalaisjärjestöt ja aktiivisesti kriittisiä näkökulmia nostaneet kansalaiset ansaitsevat suuren kiitoksen. On käynyt selväksi, että uudet laajat vapaakauppasopimukset vaativat myös uutta otetta neuvottelujen avoimuuteen.

Olen yhtynyt monilta osin kritiikkiin jota on esitetty sopimuksen investointisuojaa ja erityisesti sen riitojenratkaisumenettelyä kohtaan. Kriitikoiden ansiosta suljetusta välimiesmenettelystä on luovuttu ja tilalle on ehdotettu avointa investointituomioistuinmenettelyä.

Olen suhtautunut nihkeästi ajatukseen, että investointeja koskevissa kiistoissa ei tahdota luottaa kansallisiin

Sopimus hyväksyttiin selvin luvuin 408 puolesta, 254 vastaan ja 33 tyhjää.

oikeusjärjestelmiin. Mielestäni näin olisi voitu tehdä, kun sopimuskumppaneina ovat EU ja Kanada, joissa kansalliset oikeusjärjestelmät ovat luotettavia.

Nyt parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston hyväksyttyä sopimuksen, astuu sopimus voimaan vain osittain. Niiltä osin kun sopimus käsittelee kansallisen toimivallan piirissä olevia asioita, on sopimus hyväksyttävä myös kansallisissa parlamenteissa. Tähän yhteyteen sisältyy myös investointisuoja ja sen riitojenratkaisumenetelmä.

On ollut valitettavaa, että keskusteluissa vapaakauppasopimusten ympärillä on ollut taipuvaisuutta mustavalkoiseen ajatteluun. Kritiikki ja esitetyt huolet on helposti leimattu yksisilmäisesti vapaakaupan vastustamiseksi.

Päätöksentekijöiden ja neuvotteluja johtavan komission on jatkossa pystyttävä paremmin perustelemaan kantojaan ja vastaamaan esitettyihin huoliin. Avoimuutta on kritiikin yltyessä lisätty, mutta tiedontarvetta ei ole pystytty vieläkään tyydyttämään.  Kriitikoidenkin on pystyttävä esittämään rakentavia vaihtoehtoja vastustamiensa asioiden tilalle.

Uskon, että vientivetoiselle Suomelle CETA-sopimus on kokonaisuutena hyvä asia. Sopimus avaa uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille Kanadan kaupassa.

Anneli Jäätteenmäki
Euroopan parlamentin jäsen