ANNELI JÄÄTTEENMÄKI

Suo­ma­lai­sen tark­kuus­ki­vää­rin ei pi­täi­si ol­la geor­gia­lai­sen so­ti­laan kä­sis­sä, mut­ta sil­ti se on. Joen­suun ka­duil­la ei pi­täi­si ol­la myyn­nis­sä ko­ne­pis­too­lei­ta, mut­ta sil­ti siel­lä oli. Kum­mas­sa­kin ta­pauk­ses­sa ase­kaup­piaat ovat hyö­dyn­tä­neet eri mai­den eri­lai­sia ase­la­ke­ja.

En­nen ju­han­nus­ta pi­dä­te­tyt joen­suu­lais­mie­het oli­vat hank­ki­neet uu­sia aseen osia mais­ta, jois­sa nii­den os­ta­mi­seen ei vaa­di­ta lu­paa. Run­ko saa­daan yh­des­tä ja luk­ko toi­ses­ta maas­ta, ja lo­puk­si Suo­mes­sa koo­taan toi­mi­va ase. Tark­kuus­ki­vää­ri oli vie­ty Suo­mes­ta puo­lus­tus­mi­nis­te­riön lu­val­la, mut­ta mää­rä­maas­ta se on jat­ka­nut mat­kaa eri­lai­sen vien­ti­lain tur­vin.

Kaik­ki tä­mä on mah­dol­lis­ta, kos­ka ase­kau­pas­ta ei ole kan­sain­vä­lis­tä so­pi­mus­ta. Ku­ten on sa­not­tu, jo­pa ba­naa­ni­kaup­pa on tar­kem­min sää­del­tyä kuin ase­kaup­pa.

YK:n jä­sen­maat aloit­ti­vat 2. hei­nä­kuu­ta kuu­kau­den kes­tä­vät neu­vot­te­lut glo­baa­lin ase­kaup­pa­so­pi­muk­sen ai­kaan­saa­mi­sek­si. Ny­kyi­sin ase­kaup­pa ei ole riit­tä­vän lä­pi­nä­ky­vää ei­kä ai­na ih­mis­oi­keus­pe­ri­aat­tei­den mu­kais­ta.

Kes­kus­te­lu ase­kau­pas­ta ja sen kas­vus­ta kyt­key­tyy usein Ve­nä­jän ja Kii­nan kaup­poi­hin. Kuu­si maail­man kym­me­nes­tä suu­rim­mas­ta asei­den­vie­jäs­tä on kui­ten­kin Eu­roo­pan unio­nin jä­sen­val­tioi­ta: Sak­sa, Rans­ka, Bri­tan­nia, Es­pan­ja, Alan­ko­maat ja Ita­lia. Jo­pa Suo­mi on maail­man 25 suu­rim­man ase­kaup­piaan jou­kos­sa, vaik­ka asei­den­vien­tim­me on suh­teel­li­ses­ti pien­tä.

EU:lla on yh­tei­nen kan­tan­sa asei­den­vien­nis­tä kol­man­siin mai­hin. YK-ve­toi­seen so­pi­muk­seen on tar­koi­tus saa­da mu­kaan Yh­dys­val­lat, Ve­nä­jä, Kii­na ja In­tia. Il­man kaik­kien mer­kit­tä­vien asei­den­vie­jien osal­lis­tu­mis­ta sään­nöil­lä ei ole te­hoa.

Ase­kaup­pa­so­pi­muk­sen on ol­ta­va kat­ta­va. Sii­hen tu­li­si si­säl­lyt­tää kaik­kien asei­den ja nii­den osien kaup­pa, vuok­raus, siir­rot ja lah­joi­tuk­set. Tek­nii­kan ke­hit­tyes­sä edes­säm­me on ti­lan­ne, jos­sa am­mus­ten val­von­ta on jo­pa tär­keäm­pää kuin asei­den.

So­pi­muk­sen täy­tyy ol­la lin­jas­sa kan­sain­vä­li­sen hu­ma­ni­taa­ri­sen oi­keu­den kans­sa. Kau­pan kri­tee­rien avul­la on voi­ta­va es­tää se, et­tä asei­ta käy­te­tään va­ka­viin ih­mis­oi­keus- ja so­ta­ri­kok­siin se­kä ri­kok­siin ih­mi­syyt­tä vas­taan.

Ase­kaup­pa­so­pi­mus­kaan ei rii­tä, jos so­pi­muk­sen nou­dat­ta­mis­ta ei val­vo­ta. Toi­meen­pa­no vaa­tii mo­nis­sa mais­sa muu­tok­sia lain­sää­dän­töön. Mai­den tu­li­si myös ra­por­toi­da vuo­sit­tain asei­den ja nii­den osien kau­pas­ta ja siir­rois­ta YK:hon. Ra­port­tien tu­li­si ol­la saa­ta­vil­la jul­ki­ses­ti ver­kos­sa. Luo­tet­ta­va val­von­ta ja lä­pi­nä­ky­vyys es­tä­vät osal­taan asei­ta pää­ty­mäs­tä va­ka­vien ih­mis­oi­keus- ja so­ta­ri­kos­ten vä­li­neik­si.

Jos YK:n jä­sen­maat ei­vät pää­se so­pi­muk­ses­ta yh­tei­sym­mär­ryk­seen, on mah­dol­lis­ta, et­tä so­pi­mus­teks­ti pää­tyy yleis­ko­kouk­sen ää­nes­tyk­seen. Täl­löin vaa­ra­na on, et­tä mer­kit­tä­vät asei­den­vie­jät jät­täy­ty­vät so­pi­muk­sen ul­ko­puo­lel­le.

Sää­te­le­mä­tön ase­kaup­pa on yk­si syy po­liit­ti­seen epä­va­kau­teen ja konf­lik­tei­hin. Sik­si ase­kaup­pa­so­pi­muk­sen ai­kaan­saa­mi­nen on val­tioi­den­kin etu. Suo­mi on ol­lut mu­ka­na käyn­nis­tä­mäs­sä so­pi­musp­ro­ses­sia, jo­ten sen tu­lee käyt­tää ään­tään neu­vot­te­luis­sa ak­tii­vi­ses­ti.

YK:n so­pi­mus ei ole asei­den­rii­sun­ta­so­pi­mus, ei­kä sil­lä kiel­le­tä ase­kaup­paa. So­pi­mus­ta tar­vi­taan, jot­ta ase­kaup­paan saa­tai­siin yh­tei­set ja kaik­kia si­to­vat sään­nöt. Val­tioil­la on nyt his­to­rial­li­nen mah­dol­li­suus teh­dä maail­mas­ta hie­man tur­val­li­sem­pi paik­ka.

Anneli Jäätteenmäki, YK:n ase­kaup­pa­so­pi­mus­ta kos­ke­van ra­por­tin esit­te­li­jä EU-par­la­men­tis­sa
Jarmo Pykälä, ase­kau­pan tut­ki­ja Sa­fer Glo­be Fin­lan­dis­sa.

Julkaistu Helsingin Sanomien vieraskynässä 11.7.2012