Kannattava bisnes
Euroopan unionin alueella oleskelee tällä hetkellä miljoonia laittomia siirtolaisia. Hengenvaarallinen matka Välimeren halki Eurooppaan maksaa tuhansia euroja.
Ihmissalakuljetus on sitä harjoittaville tahoille kannattava bisnes. Huumekaupan ohella ihmissalakuljetus ja ihmiskauppa ovat kasvavia järjestäytyneen rikollisuuden aloja.
Suurin osa Eurooppaan tulijoista on nuoria miehiä. Heistä suurin osa on pohjoisafrikkalaisia. Siirtolaiset eivät yleensä ole lapsia, naisia tai vanhuksia – tai pakene sodan jaloista.
Matkalaiset eivät siis ole niitä kaikista heikoimmassa asemassa olevia. Heillä on vain harvoin edellytyksiä kalliiseen ja vaaralliseen matkaan.
Osa Eurooppaan päätyvistä on ihmiskaupan uhreja. EU:ssa heitä on arviolta 140 000. Luku voi olla todellisuudessa suurempi. Ihmiskaupan uhrit ovat tavallisesti naisia ja lapsia. Heitä päätyy esimerkiksi prostituoiduiksi, kotiapulaisiksi ja maatiloille.
EU:n komissio haluaa perustaa pakolliset turvapaikkakiintiöt. Komission suunnitelman mukaan jokaisen jäsenmaan pitäisi ottaa vastaan tietty määrä turvapaikanhakijoita. Yhteensä heitä sijoitettaisiin jäsenmaihin 40 000. Rikollisille viesti on selvä: kuljettakaa laittomia siirtolaisia Eurooppaan myös jatkossa! Tuotto on taattu!
EU:n huippukokous torppasi komission suunnitelmat pakollisista kiintiöistä. Suurin osa jäsenmaista haluaa vapaaehtoisuutta. Toisille ei sovi sekään – Unkari ja Bulgaria eivät aio osallistua ohjelmaan millään tavalla.
Eikä 40 000 ihmisen sijoittaminen ratkaise perusongelmaa. Maailmassa on miljoonia pakolaisia. EU:sta turvapaikkaa hakee vuosittain 600 000 ihmistä. Miten autamme heitä?
Ymmärrän yksittäisen ihmisen halun muuttaa toimeentulon ja paremman tulevaisuuden toivossa. Suomestakin on lähdetty ulkomaille elintason ja työn perässä, erityisesti Pohjois-Amerikkaan ja Ruotsiin.
Myös pakolaisia olemme olleet. Suomalaisia sotalapsia lähetettiin turvaan muihin Pohjoismaihin viime sotien aikana lähes 80 000. Myös Suomen rajojen sisällä lähdettiin evakkoon. Suomen pitää tarjota turvapaikka heille, jotka pakenevat sodan ja konfliktin jaloista.
Mutta suurin osa sekä laillisista että laittomista maahanmuuttajista tulee EU:n alueelle paremman elintason perässä. Todellisuus ei kuitenkaan aina vastaa toiveita.
Belgian tilanne on kuvaava. Yli puolet Belgiaan Euroopan ulkopuolelta saapuneista maahanmuuttajista ei ole työelämässä.
Suomalainen elinkeinoelämä toivoo Suomeen lisää maahanmuuttajia, mutta käytännössä useat työnantajat eivät palkkaa maahanmuuttajia. Ristiriita puheiden ja tekojen välillä on räikeä.
Suomen hallituksen ja EU:n tehtävä on varmistaa, että turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikka ei kannusta edes välillisesti rikollisuuteen eikä edesauta ihmissalakuljetusta ja -kauppaa.
Samanaikaisesti meidän on pidettävä huolta heistä, jotka saapuvat Suomeen. Tämä edellyttää tarpeeksi resursseja kotouttamiseen, mutta myös kantasuomalaisten kykyä hyväksyä maahanmuuttajat osaksi moniarvoista suomalaista yhteiskuntaa.