4
tammi
2016

Hyvän elämän edellytyksiä

Kun on taas ollut mahdollisuus viettää joulun ja uudenvuoden aikaan vähän tavallista pitempään Suomessa, hyvät asiat korostuvat. Puhdas luonto ja metsä, yleinen turvallisuus ja hiljaisuus. Niitä ei rahalla saa.

Raha hallitsee lähes kaikkea yhteiskunnallista keskustelua, vaikka hyvä elämä on kiinni paljon muustakin kuin rahasta. Säveltäjä Sibelius tokaisi aikoinaan: ”On niin vaikea seurustella taiteilijoiden kanssa. Täytyy valita liikemies, jos tahtoo keskustella, sillä taiteilijat puhuvat vain rahasta.”

Rahasta puhutaan paljon myös ympäristöasioissa. Ympäristönsuojelu ja talouskasvu asetetaan usein vastakkain. Suurin osa yhteiskunnallisesta keskustelusta on oikeastaan keskustelua siitä, miten resursseja vaalitaan, kaivetaan, porataan, kasvatetaan ja kalastetaan.

Olemme siirtymässä resurssiajattelusta kantokykyajatteluun. On tulossa viimein selväksi, että kaikkea teknologiamme avulla saatavilla olevia resursseja ei voi hyödyntää, vaan toiminta on rajoitettava kestävälle tasolle. Kivihiiltä pitäisi jättää kaivamatta ja sademetsää raivaamatta.

Suhteemme ympäristöön muuttuu, kun tutkittua tietoa tulee lisää. Päätöksenteon tukena on enemmän tietoa kuin koskaan aiemmin. Periaatteessa kenellä tahansa internetiin pääsevällä ja riittävän lukutaitoisella ihmisellä on uusin tutkimustieto näpeissään. Potentiaalinen yleisö on satoja miljoonia ihmisiä. Tieto on valtaa.

Suomen EU-jäsenyyttä edelsi kiivas keskustelu ympäristönsuojelusta ja erityisesti Natura-suojelualueista. Asiaan liittyi monenlaisia epäilyjä ja voimakasta vastustusta.

Yht’äkkiä eri intressitahojen edessä oli asia, jossa synnytettiin kansainvälisestikin ainoalaatuista suojelualueiden verkostoa. Päätöksenteossa mentiin hyvin syvälle kansalliseen itsemääräämis- ja omistusoikeuteen.

Paluuta vanhaan ei ole. Pariisissa joulukuussa solmitun kansainvälisen ilmastosopimuksen myötä pöydälle asetetaan kaikki tärkeät ympäristöasiat. Jos todella haluamme rajoittaa ilmastonmuutoksen sopimuksessa sovitun puolentoista asteen tasolle, tähän saakka tehdyt toimenpiteet ovat näpertelyä.

Metsien rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä tullaan selvittämään juurta jaksain. Uhanalaisten lajien suojelutarve ei poistu mihinkään. Ilmastonmuutoksen myötä leviävät uudet lajit, joista monet ovat niin kutsuttuja vieraslajeja, tulevat aiheuttamaan pohdintaa.

EU:n päästökauppaa uudistetaan. Päästöille tullee korkeampi hinta toivottujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi.

Yhdysvaltojen kanssa neuvoteltavassa vapaakauppasopimuksessa pitää löytää yhteinen ja tarpeeksi korkea sävel puhtaan ruuan ja ympäristön turvaamiseksi.

On syytä pitää mielessä, että hyvä ympäristöpolitiikka ei lopulta ole kuluerä. Suojelulla parannetaan luonnon monimuotoisuutta, pidetään huolta terveydestämme, ohjataan yrityksiä kestävämmälle tielle ja varmistetaan tulevien sukupolvien mahdollisuudet elää hyvää elämää.